Liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmän kehittäminen ja tietopohjan vahvistaminen

Abstract

Raportissa esitellään liikuntajärjestöille tehdyn kyselyn tulokset valtionavustusjärjestelmän kehittämisestä ja tuotetaan kehittämisehdotuksia järjestelmän uudistamiseksi.

Full text

Liikuntajärjestöjen valonavustusjärjestelmän
kehiäminen ja etopohjan vahvistaminen
Ka Lehtonen • Jarmo Mäkinen
Valtakunnallisille ja alueellisille järjestöille toteutetun kyselyn raportointi

Liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmän kehittäminen
ja tietopohjan vahvistaminen
Kati Lehtonen & Jarmo Mäkinen
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 310
ISBN (pdf) 978-951-790-396-7
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
Jyväskylä 2015

Liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjes-
telmän kehittäminen ja tietopohjan vahvista-
minen
Valtakunnallisille ja alueellisille toteutetun kyselyn
raportointi
Kati Lehtonen & Jarmo Mäkinen
LIKES-tutkimuskeskus 2015

TIIVISTELMÄ
 Kyselyyn vastanneiden järjestöjen palvelutoiminta on monialaista. Osa-alu-
eet ovat samoja kuin lajiliitoilla, mutta mahdollista päällekkäistä toimintaa
lajiliittojen ja muiden järjestöjen välillä ei voida arvioida sisällöllisten tieto-
jen puuttuessa.
 Järjestöillä on puutteita jäsentiedoissa sekä hyvän hallintotavan, tasa-arvon
ja yhdenvertaisuuden ohjeistuksissa.
 Järjestöt toivovat selkeämpiä valtionavustuskäytäntöjä, päätöksentekopro-
sesseja sekä seurantajärjestelmiä toiminnan tulosten osoittamiseksi.
 Järjestöjen toiminnassa painottuvat edunvalvontaan, vaikuttamiseen, palve-
lutoimintaan ja verkostojen rakentamiseen liittyvät tavoitteet, minkä vuoksi
toiminnan arvioinnin mittarien asettaminen yhteismitalliseksi on vaikeaa
eikä edes tarkoituksenmukaista. Järjestöjen toiminnan arviointi edellyttää
tulevaisuudessa tavoiteohjauskeskustelukäytäntöjen kehittämistä avustuk-
sen myöntäjän ja saajan välillä sekä järjestökohtaista seurantaa ja arviointia.
 Tulevaisuudessa on pohdittava, minkä tyyppisten järjestöjen osalta jäsentie-
dot ovat relevantteja toiminnan tulosten kannalta. Lisäksi järjestöjen uudis-
tetulla luokittelulla toiminnan tarkoituksen ja kohderyhmien mukaan on
mahdollista selkeyttää ristikkäisiin jäsenyyksiin liittyviä epätäsmällisyyksiä
ja järjestöjen keskinäistä toimintaa.
 Järjestöjen yhteenlasketut toimintamenot olivat noin 65 miljoonaa euroa.
Yhteenlasketuilla omilla tuloilla järjestöt rahoittaisivat näistä menoista noin
puolet. Järjestökohtaisesti osuuden vaihtelu on kuitenkin erittäin suurta (0–
103 %). Joukossa on kokonaan ”omillaan seisovia” järjestöjä, mutta useiden
järjestöjen toiminta perustuu käytännössä valtion tukeen. Huomiota herät-
tää myös käytäntö, jossa valtio rahoittaa erikseen sote-järjestöjen liikuntatoi-
mintaa, joka muodostaa vain hyvin pienen osa niiden toiminnan kokonaisuu-
desta. Niiden pääasiallista toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys
(RAY).

SISÄLTÖ
1 Johdanto ....................................................................................................................................... 2
2 Jäsentiedot ................................................................................................................................... 3
2 Liikunnan ja urheilun osuus talouden ja toiminnan kokonaisuudesta .............. 4
3 Talous ............................................................................................................................................ 5
5 Palvelut jäsenille .....................................................................................................................12
6 Toiminnan tarkoitus ja keskeiset kohderyhmät .......................................................14
7 toiminnan keskeiset tavoitteet ..........................................................................................16
8 Keskeiset toiminnot ja niiden osuus toimintamenoista .........................................17
9 Toiminnan mittarit ................................................................................................................24
10 Hyvä hallintotapa, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja antidoping-ohjelmat ..........25
11 Valtionavustusjärjestelmän kehittäminen ....................................................................26
12 Johtopäätökset .........................................................................................................................27
Lähteet ...................................................................................................................................................28
Liitteet ....................................................................................................................................................29

2
1 JOHDANTO
Liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmän ja tietopohjan kehittämiseksi on
tehty vuosien 2014 ja 2015 aikana kaksi valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajär-
jestöille suunnattua kyselyä. Niiden toimeenpanosta ovat vastanneet opetus- ja kult-
tuuriministeriön liikunnan vastuualue ja valtion liikuntaneuvosto. Kyselyn tekni-
sestä toteutuksesta, tulosten analysoinnista ja raportoinnista ovat vastanneet KIHU
ja LIKES-tutkimuskeskus. Ensimmäinen, vuonna 2014 toteutettu kysely tehtiin laji-
liitoille (Mäkinen ym. 2015).
Kesällä 2015 tehtiin vastaavan sisältöinen sähköinen kysely (liite 1) kaikille
muille valtionavustusta saaville järjestöille (n=53). Kyselyyn vastasi 43 järjestöä.
Kyselyyn vastaamattomat järjestöt on lueteltu liitteessä 2. Tässä raportissa käydään
läpi kyselyn vastaukset tiivistetysti, koska kaikkia liikuntajärjestöjä koskevaa
yleistä arvioinnin kehittämistä, tietopohjan vahvistamista ja niihin liittyen valtion-
avustusjärjestelmän kehittämistä on käsitelty laajasti lajiliittojen toimintaa käsitel-
leessä raportissa.
Analysoinnissa on hyödynnetty OKM:n (2015) käyttämää hallinnollista järjes-
töluokittelua (taulukko 1). Tämän lisäksi taloustietojen tarkastelussa ryhmät 1 ja 5
on yhdistetty järjestöryhmäksi ”valtakunnalliset järjestöt.”
TAULUKKO 1 Kyselyyn vastanneet järjestöt ryhmittäin.
Järjestöryhmä
Järjestöjä yht.
Vastanneet (n)
1.
Olympiakomitea, Valo, Paralympiakomitea
3
3
2.
Aluejärjestöt
15
13
3.
Erityisryhmien liikuntajärjestöt
10
6
4.
Koululais- ja opiskelijajärjestöt
4
3
5.
TUL, Suomen Latu, SUH, FSI
4
4
6.
Muut liikuntajärjestöt
17
14
Yhteensä
53
43

3
1 JÄSENTIEDOT
Kyselyyn vastanneesta 43 liikuntajärjestöstä lähes kaikilla on yhdistys- tai seurajä-
seniä (n=40). Henkilöjäseniä on kymmenellä järjestöllä. Erityisryhmien liikuntajär-
jestöillä ja OKM:n muiksi liikuntajärjestöiksi luokittelemilla järjestöillä jäsenpohja
vaihtelee eniten tai niillä on sekä yhdistys- että henkilöjäseniä. Valtakunnallisia jä-
senyhdistyksiä vastanneilla järjestöillä on yhteensä 259, alueellisia jäsenyhdistyksiä
233 ja paikallisia 7 479. Jäsenyhdistyksissä on yhteensä 1 844 182 henkilöjäsentä.
Seitsemän järjestöä ei ilmoittanut henkilöjäsenmäärää. Jäsenmäärissä on merkittä-
viä päällekkäisyyksiä sekä henkilöjäsenten että jäsenjärjestöjen osalta, joten jäse-
nyystietoihin on suhtauduttava varauksella.
Seitsemäntoista järjestöä kerää tietoa vapaaehtoistoiminnastaan. Näiden jär-
jestöjen jäsenyhdistysten ja -seurojen toiminnassa on mukana 71 340 vapaaeh-
toista. Järjestöjen omassa toiminnassa on vastaavasti mukana 5 215 vapaaehtoista.
Vastanneista järjestöistä 37 kerää palaute- tai ohjaustietoa toimintansa tueksi eri-
laisten kyselyjen avulla. Sekä vapaaehtoistoimintaa kartoittavat kyselyt että pa-
laute- ja ohjaustiedonkeruuseen liittyvät kyselyt toteutuksineen poikkeavat toisis-
taan merkittävästi, eikä järjestöillä ole yhtenäisiä tiedonkeruukäytäntöjä.

4
2 LIIKUNNAN JA URHEILUN OSUUS TALOUDEN JA
TOIMINNAN KOKONAISUUDESTA
Järjestöjen ilmoitus liikunnan ja urheilun osuudesta talouden ja toiminnan kokonai-
suudessa vaihteli 1–100 %:n välillä. Aluejärjestöistä yhtä lukuun ottamatta kaikki
ilmoittivat liikunnan ja urheilun osuuden olevan järjestön toiminnasta 100 %. Eri-
tyisryhmien liikuntajärjestöjen toiminnasta liikunnan osuus on SoveLi:ssa 100 %
mutta muissa ryhmän järjestöissä vain 1–6 %. Näiden järjestöjen lisäksi myös luo-
kituksessa ’Muut liikuntajärjestöt’ olevilla toimijoilla liikunnan ja urheilun osuus on
keskimääräistä pienempi ja etenkin vaihteluväli järjestöjen kesken on suuri.
TAULUKKO 2 Liikunnan ja urheilun osuus järjestön talouden ja toiminnan kokonai-
suudesta.
Järjestöryhmä
Keskiarvo
Minimi
Maksimi
Eos
Olympiakomitea, Valo, Paralympiakomitea
90
84
100
0
Aluejärjestöt (n=13)
99
90
100
0
Erityisryhmien liikuntajärjestöt (n=6)
23
1
100
1
Koululais- ja opiskelijajärjestöt (n=3)
87
80
100
0
TUL, Suomen Latu, SUH, FSI
87
61
100
1
Muut liikuntajärjestöt (n=14)
69
7
100
2

5
3 TALOUS
Kyselyssä tiedusteltiin järjestöjen taloustietoja vuosilta 2013 ja 2014. Vastanneiden
järjestöjen yhteenlasketut toimintamenot ovat noin 65 M€ (kuvio 1). Luku sisältää
erityisryhmien liikuntajärjestöjen koko toiminnan, ei pelkästään liikunnan osuutta.
KUVIO 1 Järjestöjen kokonaistoimintamenot vuosina 2013 ja 2014.
Kuviossa kaksi seuraavalla sivulla esitetään toimintamenojen ja hyväksyttyjen me-
nojen
1
suhde järjestöryhmittäin vuonna 2014. Kyselyyn vastanneiden järjestöjen
yhteenlasketuista toimintamenoista on hyväksytty 68 %. Hyväksymisprosenttia las-
kevat oleellisesti erityisryhmien liikuntajärjestöt, joiden hieman alle 15 M€:n toi-
mintamenoista on hyväksytty 0,6 M€ eli noin neljä prosenttia. Kaikkien järjestöjen
hyväksymisprosentti ilman erityisryhmien liikuntajärjestöjä on 87 %.
1
Järjestöjen kaikkia menoja ei hyväksytä automaattisesti valtionapuun oikeuttaviksi. Niistä vähen-
netään esimerkiksi kilpailujen järjestämisestä ja julkaisutoiminnasta, välitystoiminnasta, varain-
hankinnasta sekä liike- ja sijoitustoiminnasta aiheutuvat menot. Hakuvuoden valtionapuohje si-
sältää täydellisen luettelon niistä menoista, joita ei hyväksytä valtionavun perusteeksi.
-€
10 €
20 €
30 €
40 €
50 €
60 €
70 €
Miljoonaa €
Toimintamenot 13 Hyväksytyt menot 13
Toimintamenot 14 Hyväksytyt menot 14

6
KUVIO 2 Kyselyyn vastanneiden järjestöjen toimintamenot ja hyväksytyt menot vuonna
2014.
Seuraavan sivun kuvion kolme korkeat hyväksymisprosentit osoittavat, että suurin
osa järjestöjen toiminnasta kuuluu valtionavustuksen piiriin. Erityisryhmien liikun-
tajärjestöjen alhaiset hyväksymisprosentit johtuvat siitä, että liikunta muodostaa
vain pienen osan niiden toiminnan kokonaisuudesta. Muutaman liikuntajärjestön
hyväksymisprosentti on selkeästi alempi kuin muiden ja joidenkin järjestöjen hy-
väksymisprosentti ylittää sadan. Kyselystä ei löydy selitystä näihin poikkeamiin.
0 €
5 €
10 €
15 €
20 €
25 €
30 €
35 €
Alueelliset yhteisöt Erityisryhmien
liikuntajärjestöt
Koululais- ja
opiskelijajärjestöt
Muut
liikuntajärjestöt
Valtakunnalliset
järjestöt
Miljoonaa €
Toimintamenot Hyväksytyt menot

7
KUVIO 3 Hyväksyttyjen menojen osuus kokonaismenoista järjestöittäin vuonna 2014.
Kyselyssä tiedusteltiin myös, miten järjestöt rahoittavat toimintaansa valtionavus-
tusten lisäksi. Vastanneiden järjestöjen omat tulot olivat vuonna 2014 noin 32 M€,
eli niillä rahoitettiin puolet yhteenlasketuista toimintamenoista. Tämä osuus laskee
42 prosenttiin, mikäli kyselyyn vastanneet erityisryhmien liikuntajärjestöt jätetään
laskelman ulkopuolelle.
1%
2%
2%
3%
3%
4%
46%
49%
55%
73%
78%
84%
84%
86%
87%
87%
89%
91%
92%
92%
93%
93%
93%
95%
95%
97%
97%
98%
99%
99%
99%
100%
100%
100%
100%
100%
100%
100%
100%
101%
102%
109%
116%
117%
120%
0% 50% 100% 150%
Epilepsialiitto ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Mielenterveyden keskusliitto
Suomen Reumaliitto ry
Hengitysliitto ry
Erityisryhmien liikuntajärjestöt
Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto ry
Suomen Latu ry
Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali)
Urheilutoimittajain Liitto ry
Suomen Metsästäjäliitto Ry
Valtakunnalliset järjestöt
Valo ry
Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry.
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry
Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja…
Muut liikuntajärjestöt
Alueelliset yhteisöt
Suomen Työväen Urheiluliitto
Suomen Sotilasurheiluliitto
Suomen Olympiakomitea ry
Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta
Keski-Pohjanmaan Liikunta ry
Finlands Svenska Idrott rf
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
Kainuun Liikunta ry
Koululiikuntaliitto KLL ry
Pohjois-Savon Liikunta ry
Suomen Liikunnan Ammattilaiset SLA ry
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
Soveltava Liikunta SoveLi ry
Keski-Suomen Liikunta ry
Koululais- ja opiskelijajärjestöt
Kymenlaakson Liikunta
Kalottiurheilu ry
Työväen Retkeilyliitto ry
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry
Suomen Erotuomarien Liitto Ry ( SEL )
Lapin Liikunta ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Suomen Aikuisurheiluliitto ry
Suomen Valmentajat ry
Opiskelijoiden Liikuntaliitto

8
KUVIO 4 Omat tulot tulolajeittain.
Kuvio 4 kuvaa järjestöjen omien tulojen rakennetta vuosina 2013 ja 2014. Kuviota
tulkittaessa pitää ottaa huomioon, että erityisryhmien liikuntajärjestöt ovat vastan-
neet tähän kysymykseen koko järjestökokonaisuuttaan ajatellen. Suhteelliset osuu-
det muuttuisivat melko paljon, mikäli nämä suuret järjestöt poistettaisiin tarkaste-
lusta. Kuviossa 4 erityisryhmien liikuntajärjestöjen muut tuet on erotettu omaksi
ryhmäkseen. Nämä muut tuet koostuvat RAY:n avustuksista, joten ne voidaan käsit-
tää enemmän julkiseksi tueksi kuin omiksi tuloiksi. Muut kaupalliset tulot ovat suu-
rin varsinaisten omien tulojen ryhmä, kun huomioidaan molemmat vuodet. Pudotus
27 %
24 %
15 %
12 %
11 %
10 %
26 %
18 %
17 %
11 %
11 %
17 %

9
vuodesta 2014 vuoteen 2013 on kuitenkin ollut merkittävä ja johtuu lähes yksin-
omaan Reumaliitosta. Muita kaupallisia tuloja oli 5,4 miljoonaa euroa vuonna 2014.
Näistä noin 80 prosenttia hankkivat Suomen Latu, Valo ja Suomen Metsästäjäliitto.
Osanottomaksuja kerättiin 5,3 miljoonan euron edestä vuonna 2014. Ne ovat
yleinen tulonhankkimismuoto tässä tarkasteltaville järjestöille ja jakaantuvat tasai-
semmin järjestöjen kesken kuin muut kaupalliset tulot. Muita maksuja perittiin noin
3,6 miljoonaa euroa vuonna 2014. Näistä 57 prosenttia keräsivät Suomen Latu ja
Suomen Metsästäjäliitto. Sopimustuloja kerättiin puolestaan 3,7 miljoonaa euroa,
josta Suomen Olympiakomitean ja Valon osuus oli 54 %.
KUVIO 5 Omarahoitus tulolajeittain ja järjestöryhmittäin.
Kuviossa 5 on esitetty omien tulojen hankintaprofiili järjestöryhmittäin, lukuun ot-
tamatta erityisryhmien liikuntajärjestöjä. Laskelman pohjana on kunkin tulolajin
suhteellinen osuus (%) järjestön yhteenlasketuista omista tuloista, joten siinä ei huo-
mioida järjestöjen toiminnan euromääräisiä eroja. Pääsylipputulot on jätetty kuvi-
osta pois, koska niiden määrä on häviävän pieni. Kullakin järjestöryhmällä on oman-
laisensa, muista poikkeava tulonhankintakärkensä. Alueelliset yhteisöt keräävät tu-
loja järjestämiensä tapahtumien osamaksuilla. Jäsenistöltään runsaiden muiden lii-
kuntajärjestöjen tulonhankinnan kärkenä ovat puolestaan erilaiset maksut. Valta-
kunnalliset järjestöt puolestaan saavat omia tuloja yhteistyösopimuksista ja muista
kaupallisista tuloista. Sen sijaan koululais- ja opiskelijajärjestöjen omien tulojen
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
Osanottomaksut
Perityt maksut
SopimustulotMuut kaupalliset tulot
Muut tulot
Omatuloprofiili
Alueelliset yhteisöt Koululais- ja opiskelijajärjestöt
Muut liikuntajärjestöt Valtakunnalliset järjestöt

10
hankinnassa ei ole selkeää kärkeä, vaan se jakautuu suhteellisen tasaisesti eri tulo-
lajeille.
Seuraavan sivun kuviossa 6 on esitetty järjestöjen omarahoituksen osuus toi-
mintamenoista vuonna 2014. Skaala on erittäin suuri vaihdellen 0–103 prosentin
välillä. Osuudet laskevat melko tasaisesti suurimmasta osuudesta pienimpään, joten
selkeästi vallitsevaa omatulo-osuustasoa ei ole. Säännönmukaisuutta omarahoituk-
sen osuuteen tuo eniten se, että lähes kaikkien alueelliste yhteisöjen omatulo-osuus
asettuu 40–60 prosentin välille.

11
KUVIO 6 Järjestöjen omarahoitusosuus.
0%
0%
1%
8%
13%
13%
18%
22%
23%
23%
25%
26%
26%
27%
29%
30%
37%
43%
44%
44%
44%
48%
48%
49%
49%
52%
55%
56%
57%
60%
69%
70%
76%
76%
79%
83%
88%
95%
99%
100%
101%
103%
0% 20% 40% 60% 80% 100% 120%
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto ry
Kalottiurheilu ry
Soveltava Liikunta SoveLi ry
Suomen Paralympiakomitea ry
Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry
Suomen Olympiakomitea ry
Opiskelijoiden Liikuntaliitto
Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
Suomen Erotuomarien Liitto Ry ( SEL )
Suomen Liikunnan Ammattilaiset SLA ry
Koululiikuntaliitto KLL ry
Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry
Suomen Aikuisurheiluliitto ry
Hengitysliitto ry
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
Valo ry
Lapin Liikunta ry
Finlands Svenska Idrott rf
Kainuun Liikunta ry
Kymenlaakson Liikunta
Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali)
Keski-Pohjanmaan Liikunta ry
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
Suomen Valmentajat ry
Keski-Suomen Liikunta ry
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry
Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry.
Työväen Retkeilyliitto ry
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Pohjois-Savon Liikunta ry
Sotilasurheiluliitto
Suomen Metsästäjäliitto Ry
Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja…
WAU ry
Urheilutoimittajain Liitto ry
Epilepsialiitto ry
Suomen Reumaliitto ry
Mielenterveyden keskusliitto
Suomen Latu ry

12
5 PALVELUT JÄSENILLE
Liikuntajärjestöjen jäsenistölleen tarjoamat palvelut ovat monimuotoisia ja vaihte-
levat järjestökohtaisesti. Yhteisiä, useilla järjestöillä toistuvia osa-alueita olivat mo-
net talous-, hallinto- ja jäsenpalvelut sekä koulutukset ja erilaiset tapahtumajärjes-
telyt. Palvelut on ryhmitelty tässä kuuteen kategoriaan, jotka pohjautuvat lajiliitto-
kyselyn (Mäkinen ym. 2015) raportointiin.
Talous, hallinto- ja jäsenpalvelut. Talous ja hallintopalveluihin kuuluvat normaalit
toimistopalvelut, lomakkeet ja asiakirjamallit sekä jäsenrekisteripalvelut. Lisäksi
toimistotehtävinä huolehdittiin Gramex- ja Teosto-lajiliittosopimuksista ja niiden
maksamisesta sekä vakuutuksista. Osa järjestöistä oli neuvotellut etuja jäsenistöl-
leen (polttoaine- ja majoitusedut) ja osa subventoi jäseniään kokous- tai liikuntati-
lamaksuissa tai tarjosi esimerkiksi maksuttomia kokoustiloja. Jäsenpalveluiksi luo-
kiteltiin myös erilainen konsultointi liittyen hankeavustuksiin, lausuntoihin, tapah-
tumien järjestämiseen ja järjestöjen verotukseen ja lainsäädäntöön.
Viestintä ja markkinointi. Järjestöjen viestintä käsitti jäsenlehdet ja -kirjeet sekä net-
tisivut. Järjestöt tarjosivat apua myös seurojen omaan viestintään, joista esimerk-
kinä mainittiin nettisivujen tekeminen.
Kilpailujen, tapahtumien ja leirien järjestäminen. Osa järjestöistä järjesti kilpailuja
omille jäsenilleen ja osa toimi apuna kisajärjestelyissä alueellisesti tai paikallisesti.
Koska kilpailutoiminta ei ole merkittävin järjestöjen toiminnan osa-alueista (vrt. la-
jiliitot), vastauksissa korostuivat erilaisten liikuntatapahtumien, seminaarien ja lei-
rien järjestäminen joko yhdessä muiden kanssa tai yksittäisenä toimijana. Kategori-
aan liitettiin myös järjestön jäsentapahtumat, joiden tavoitteeksi ilmoitettiin jäse-
nistön verkostoitumisen edistäminen.
Osaamisen kehittäminen ja koulutus. Koulutuksen järjestäminen ja ylipäätään osaa-
misen lisäämiseen liittyvät palvelutoiminnat olivat kyselyyn vastanneiden järjestö-
jen keskuudessa yleisin palvelutoiminnan muoto. Kategoriaan liitettiin sekä jäsenis-
tölle järjestetyt koulutukset että yleiset koulutukset, joissa järjestö toimi koulutuk-
sen järjestäjänä tai koordinaattorina.
Olosuhdetyö ja edunvalvonta. Järjestön toiminnan edunvalvonta ja olosuhdetyö ra-
portoitiin yhdeksi melko keskeiseksi palvelutoiminnan osa-alueeksi. Esimerkkinä
järjestöt mainitsivat kuntayhteistyön ja liikuntapaikkojen käyttöön liittyvän vaikut-
tamistyön.

13
Taloudellinen tuki ja palkitseminen. Taloudellinen tuki kohdistui mm. koulutukseen,
tunnustuspalkintoihin, yksittäisiin toiminta-avustuksiin, tapahtumatukeen ja väli-
nehankintoihin. Lisäksi käytössä oli koulutusseteleitä tai muuten subventoituja
koulutuksia. Useilla järjestöillä oli käytössä myös palkitsemisjärjestelmä, kuten an-
siomerkit ja gaala-illat. Yksittäiset järjestöt vastasivat lisäksi RAY-avustusten edel-
leen jakamisesta.

14
6 TOIMINNAN TARKOITUS JA KESKEISET
KOHDERYHMÄT
Kyselyyn vastanneiden liikuntajärjestöjen toiminnan tarkoitus ja keskeiset kohde-
ryhmät painottuivat pääpiirteittäin joko edunvalvontaan ja liikunta- ja kilpaurhei-
lutoiminnan järjestämiseen tai edunvalvonta-, koordinaatio ja palvelutoiminnan
järjestämiseen. Näiden kahden painopistealueen sisältä vastauksista oli löydettä-
vissä viisi erilaista järjestöryhmää (taulukko 3).
TAULUKKO 3 Järjestöjen kohderyhmät ja jäsenistö.
Järjestöryhmä
Kohderyhmä ja/tai jäsenet
Esimerkki ko. ryhmään
kuuluvasta järjestöstä
1) Liikunnan ja urheilun
yleistä edunvalvontaa ja
vaikuttamistyötä tekevät
järjestöt
Koko väestö, muu urheiluyhteisö,
yksittäiset urheilijat ja liikkujat,
yhteiskunnalliset vaikuttajat
Valo-OK,
Paralympiakomitea
2) Yhteistyö-, koordinaa-
tio- ja palvelujärjestöt
Kohderyhmänä pääsääntöisesti omat
jäsenjärjestöt. Järjestöjen tavoite on
koordinoida ja kehittää pääasiassa
oman jäsenistön toimintaa. Toiminta
sektoroitunutta.
SoveLi
3) Harrasteliikunta- ja
kilpaurheilujärjestöt
Toiminta lähellä lajiliittojen toimin-
taa, jäseninä pääasiassa paikallisyh-
distykset. Kohderyhmänä pääasiassa
omat jäsenet ja jäsenyhdistykset.
SAUL, WAU,
Kalottiurheilu
4) Aatteellista tai arvope-
rustaista toimintaa, kehit-
tämistyötä tai tiettyä,
määritelty erityistehtävää
toteuttavat järjestöt.
Kohderyhminä esim. maahanmuut-
tajat, erityisryhmät tai liikunnan am-
mattilaiset. Tavoitteena näiden koh-
deryhmien edunvalvonta ja mahdol-
lisen liikuntatoiminnan järjestämi-
nen. Jäseninä valtakunnallisia ja pai-
kallisia järjestöjä.
SEL, SLA, TUL, NMKY,
erityisryhmien liikunta-
järjestöt, koululais- ja
opiskelijaliikunta-
järjestöt
5) Alueellista vaikuttamis-
työtä tekevät ja liikunta-
toimintaa organisoivat
järjestöt
Kohderyhminä mm. urheiluseurat,
kunnat, muut järjestöt ja alueelliset
toimijat ja vaikuttajat.
Liikunnan aluejärjestöt
Vastausten perusteella löydettyjä viittä erityyppistä järjestöryhmää voi tulkita väl-
jästi, ja ryhmissä on osittaisia päällekkäisyyksiä. Erityyppistä toimintaa toteuttavien
järjestöjen kategorisointi olisi kuitenkin tärkeää mm. päällekkäisten toimintojen vä-
hentämiseksi ja liikuntajärjestöjen eri roolien tunnistamiseksi. Järjestöjen itse mää-
rittelemistä tavoitteista johdettavissa olevat järjestöryhmät helpottavat myös jär-
jestöjen toiminnan tavoitteiden asettamista, tulosten arviointia ja sitä kautta toimin-
nan kehittämistä.

15
Ryhmässä yksi olevia järjestöjä ei voi olla montaa; tällä hetkellä niitä edustaa
Valo-OK ja Paralympiakomitea. Näiden katto- tai keskusjärjestöjen toiminnan ta-
voitteena tulisi olla jäsenjärjestöjen sekä järjestäytyneen liikunnan ja urheilun ylei-
nen edunvalvonta ja vaikuttamistyö valtakunnallisesti.
Ryhmässä kaksi ovat valtakunnallisten järjestöjen koordinaatio- ja/tai palve-
lujärjestöt. Ryhmän yksi tavoin näitäkään järjestöjä ei voi olla kovin montaa, vaan
niiden tehtävä olisi toimia sektoroidusti kooten yhteen tiettyyn järjestöryhmään
kuuluvat toimijat.
Ryhmään kolme on jaoteltu kilpailutoimintaa tai harrasteliikuntaa toteuttavat
järjestöt, mutta toiminta ei ole kohderyhmältään tarkkaan rajattua.
Ryhmään neljä voisi luokitella mm. erityisliikuntajärjestöt sekä koululais- ja
opiskelijaliikuntajärjestöt ja Suomen Liikunnan Ammattilaiset, koska näillä kaikilla
on oma erityistehtävänsä, mutta jäsenistö poikkeaa ryhmän kaksi jäsenistöstä.
Ryhmän viisi muodostavat nykyiset liikunnan aluejärjestöt, jotka muodostavat
selkeän yksittäisen ryhmittymänsä maantieteellisen jaon mukaisesti huolimatta jär-
jestöjen toiminta-alueiden painopiste-eroista.

16
7 TOIMINNAN KESKEISET TAVOITTEET
Taulukkoon 4 koottuun luokitteluun on yhdistelty järjestöjen ilmoittamat 184 eril-
listä toiminnan tavoitetta kymmeneksi erilliseksi kohdaksi. Tavoitteet on laitettu
järjestykseen sen perustella, kuinka yleisiä ne ovat. Kyselyyn vastanneiden järjestö-
jen ilmoituksen mukaan toiminnan tärkein tavoite sääntöjen ja/tai strategian mu-
kaisesti on jäsenistön aktivointi ja uusien jäsenten hankkiminen ja/tai jäsenyhdis-
tysten toimintaedellytysten parantaminen. Seuraavaksi tärkein tavoite on liikunnan
ja urheilun aseman yleinen vahvistaminen ja vaikuttamistyö. Kolmanneksi tärkeim-
pänä tavoitteena järjestöillä on oman järjestön jäsenten etujen ajaminen. Järjestöillä
on myös lukuisia yksittäisiä, järjestökohtaisia tavoitteita, jotka jäävät taulukossa
olevien kymmenen eniten mainitun luokan ulkopuolelle.
TAULUKKO 4 Järjestöjen toiminnan keskeiset tavoitteet.
Toiminnan tavoite
Maininnat
yht. (kpl)
Tärkeysjärjestys (1.=tärkein toiminnan tavoite)
1.
2.
3.
4.
5.
Jäsenistön aktivointi, toi-
minnan kehittäminen ml.
jäsenyhdistykset ja seurat
34
14
9
7
2
2
Liikunnan ja urheilun ase-
man vahvistaminen, vaikut-
taminen, asenteellinen työ
32
5
10
8
5
4
Jäsenistön etujen ajaminen
24
4
9
4
5
2
Liikunnan ja urheilun ylei-
nen kehittäminen paikalli-
sesti / alueellisesti
19
4
5
6
2
2
Järjestön aseman vahvista-
minen liikunnan edistäjänä,
järjestötyön kehittäminen
18
3
3
3
3
6
Tasa-arvoiset ja yhdenver-
taiset liikunta- ja urheilu-
mahdollisuudet
12
4
2
1
4
1
Koulutus ja sen kehittämi-
nen
11
1
2
3
4
1
Verkostoituminen
8
1
5
2
Jäsenistön vuorovaikutuk-
sen lisääminen
4
0
0
1
3
0
Menestys
4
2
1
0
0
1
Muut: yksittäisiä mainintoja eri luokissa (mm. viestintä, kannustavuus, varainhankinta, ta-
pahtumien järjestäminen, vapaaehtoisuuden vahvistaminen, kansalaistoiminnan kehittämi-
nen, syrjäytymisen riskien ehkäiseminen)

17
8 KESKEISET TOIMINNOT JA NIIDEN OSUUS
TOIMINTAMENOISTA
Liikuntajärjestöjä ja niiden toimintoja on jaoteltu lasten ja nuorten liikunnan, aikuis-
liikunnan sekä huippu- ja kilpaurheilun kategorioihin kahden viime vuosikymme-
nen ajan. Kriittisesti tarkasteltuna koko liikuntakulttuuria on peilattu vasten näiden
kolmen ryhmän fyysistä liikuttamista (Aarresola & Mäkinen 2012, 88). Tätä voidaan
pitää liian suppeana näkemyksenä. Valtakunnallistenkin järjestöjen resurssien käy-
tön tarkastelu on kutistunut tähän, vaikka hyvin harva valtakunnallisista järjestöistä
liikuttaa ihmisiä välittömästi. Valtakunnallisten järjestöjen kansainvälisyyteen, kou-
lutukseen, kansalaistoimintaan, viestintään, jäsenpalveluihin ynnä muihin toimin-
toihin kulutetut resurssit on pitänyt vyöryttää, ainakin periaatteessa, näihin kol-
meen kategoriaan valtiolle tehtävissä tiliselvityksissä. Tämä on onnistunut harvalta
järjestöltä luontevasti, mutta sitäkin useampi on tuntenut tarvetta suunnata jos ei
toimintaa niin ainakin tilitietoja valtion tulostavoitteiden mukaisesti.
Toimintojen etukäteisluokittelu on erityisen vaikeaa muiden järjestöjen koh-
dalla, jotka heijastavat koko liikuntakulttuurin kirjoa. Tämän vuoksi kyselyssä ha-
luttiin lähestyä asiaa järjestöjen näkökulmasta:
Mitkä ovat järjestönne keskeisimmät toiminnan alueet (max 5 kpl)? Lisää myös ar-
viosi kunkin toiminta-alueen osuudesta (%) järjestönne toiminnan ja talouden koko-
naisuudesta. Voitte käyttää omaa toiminnallista kokonaisuutta koskevaa ryhmittely-
tapaanne.
Kyselyyn vastanneista järjestöistä vain yksi (Suomen Sotilasurheiluliitto ry) jätti
vastaamatta tähän kohtaan. Tämän lisäksi neljä järjestöä ei antanut nimeämilleen
toiminnoille prosenttiosuuksia toiminnan ja talouden kokonaisuudesta. Kaikki
muut nimesivät toiminnot ja niille prosenttiosuudet. Kuuden järjestön antamat pro-
senttiosuudet jäivät alle sadan. Tämä voidaan tulkita loogiseksi vastaukseksi, koska
pyydettiin nimeämään vain keskeisimmät, ei kaikkia toimintoja.
Eri tavalla nimettyjä toimintoja tuli runsaasti mutta ei niin paljoa, että niiden
tyypittely olisi käynyt mahdottomaksi. Tyypittelyn lähtökohdaksi otettiin sosiaali-
ja terveysjärjestöjen (sote) toiminnan luokittelu (kuvio 7). Sen taustalla olevassa lä-
hestymistavassa on haluttu kuvata järjestöjen konkreettista tekemistä mahdollisim-
man selkeästi niiden omasta näkökulmasta katsottuna (Tuorula & Häkkilä 2013, 7).

18
KUVIO 7 Sote-järjestöjen toimintaluokittelu.
Sote-järjestöjen luokittelusta valittiin aluksi useita luokkia, jotka vaikuttivat liikun-
tajärjestöille luontevilta. Tämän jälkeen kukin liikuntajärjestöjen nimeämä toiminto
sijoitettiin johonkin näistä luokista. Seuraavassa vaiheessa etsittiin liikuntajärjestö-
jen nimeämistä toiminnoista yhteneväisyyksiä, jotka johtivat sote-luokituksesta
poikkeaviin uusiin luokkiin. Samalla pyrittiin pääsemään eroon niistä luokista, joi-
hin jäi hyvin vähän tapauksia. Apuna käytettiin koko ajan järjestöjen vastauksia
muihin kysymyksiin ja järjestöjen internet-sivuilta löytyviä toiminnan kuvauksia.
Lopulta syntyi ryhmittely, joka on esitetty kuviossa 8.

19
KUVIO 8 Liikuntajärjestöjen toiminnan ryhmittely.
Syntynyt ryhmittely poikkeaa melko paljon sote-järjestöjen toiminnan luokittelusta.
Tähän on syynä se, että toimintojen erottelu kohderyhmän mukaisesti (lapset ja
nuoret, aikuiset, kilpa ja huippu) on huomattavasti yleisempää liikuntajärjestöjen
kuin sote-järjestöjen kohdalla. Sote-järjestöjen luokat vastaavat lähes poikkeuksetta
mitä-kysymykseen kenelle-kysymyksen sijaan. Tämä on liikuntajärjestöjen koh-
dalla tietenkin seurausta perinteisistä tulosalue- ja toimialaluokitteluista, kuten
edellä todettiin. Etenkin aluejärjestöt nimesivät toimintonsa ministeriön ylhäältä-
päin tuottamien virallisten kategorioiden mukaisesti eikä sen mukaan, mitä ne si-
sällöllisesti tekevät eli esimerkiksi kouluttavat ja järjestävät tapahtumia.
Kuviossa 8 on kolme pääluokkaa. Perustavin ratkaisu oli siirtää kaikki suoraan
tai epäsuorasti liikunnan järjestämiseen liittyvät toiminnot omiin pääluokkiinsa:
oma liikunta ja urheilu (2) ja muiden liikunta ja urheilu (3). Osa järjestöistä on vas-
tuussa liikunnan järjestämisestä itse (2). Ja (suurempi) osa mahdollistaa, suuntaa
tai vaikuttaa jollain muulla tavoin muiden, kuten esimerkiksi jäsenjärjestöjensä jär-
jestämään liikuntaan (3). Esimerkiksi Opiskelijoiden Liikuntaliiton pyrkimys edis-
tää korkeakoulujen liikuntapalveluja kuuluu luokan 3 (muiden liikunta) kohtaan
1.JÄRJESTÖTEHTÄVÄT
Koulutus
Viestintä ja
tiedottaminen
Edunvalvonta
Kansainvälisyys
Tuki ja palvelut
Vaikuttaminen
2. OMA LIIKUNTA JA
URHEILU
Tapahtumat
Lapset ja
nuoret
Aikuiset
Kilpa- ja huippu
3. MUIDEN LIIKUNTA
JA URHEILU
Seuratoiminta
Lapset ja
nuoret
Aikuiset
Kilpa- ja huippu

20
’lapset ja nuoret’. Saman järjestön opiskelijoiden SM-kisojen koordinointi kuuluu
luokan 2 (oma liikunta) kohtaan ’tapahtumat’.
Pääluokka 1 eli järjestötehtävät jäsentyy alaluokiksi sisältöjen tai mitä-tehtä-
vien mukaisesti. Sitä vastoin liikunnan järjestämiseen liittyvät tehtävät jäsentyvät
pääasiassa kohderyhmien tai kenelle-tehtävien mukaisesti (2 ja 3). Tämä ei ole loo-
gisesti yhdenmukaista. Prosessien suuntaisia mitä-luokitteluja ja kohderyhmien
suuntaisia kenelle-luokitteluja ei voi esittää yhdessä (kaksisuuntaisessa) taulussa.
Tämän vuoksi tässä läpikäytävä luokittelu voi olla vain välivaihe, joka heijastaa vas-
taajien kahta erilaista tapaa jäsentää toimintojaan.
Taulukossa 5 on esitetty, millaisia prosenttiosuuksia eri toimintoluokat saivat,
kun järjestöjen vastaukset ryhmiteltiin niihin. Sote-sektorille kuuluvia erityisryh-
mien järjestöjä ei otettu luokittelussa huomioon, koska haettiin pääasiallisesti lii-
kuntaa edistävien järjestöjen toimintojen kokonaisuutta. Huomionarvoisinta taulu-
kossa on alueellisten yhteisöjen johdonmukainen tapa jäsentää toimintonsa kohtei-
den mukaan. Taulukon mukaan yksikään niistä ei järjestäisi koulutusta, mikä ei tie-
tenkään pidä paikkaansa. Muiden osalta järjestötehtävät ovat keränneet eniten mai-
nintoja. Prosentteja ei ole laskettu yhteen, koska järjestöjen toiminnan volyymit
ovat hyvin erilaisia.

TAULUKKO 5 Toiminnot järjestöittäin.
JÄRJESTÖTEHTÄVÄT
OMA LIIKUNTA
MUIDEN LIIKUNTA
RYHMÄNIMI
JÄRJESTÖ
Koulutus
Tiedottaminen
ja viestintä
Kansainvälisyys
Edunvalvonta
Tuki ja palvelut
Vaikuttamis-
toiminta
Lapset ja nuoret
Aikuiset
Huiput
Tapahtumat
Seuratoiminta
Lapset ja nuoret
Aikuiset
Kilpa ja huippu
Valtakunnalliset järjestöt
Finlands Svenska Idrott rf
10 %
35 %
10 %
25 %
5 %
Valtakunnalliset järjestöt
Suomen Latu ry
41 %
2 %
9 %
7 %
Valtakunnalliset järjestöt
Suomen Olympiakomitea ry
Valtakunnalliset järjestöt
Suomen Paralympiakomitea ry
10 %
20 %
10 %
20 %
40 %
Valtakunnalliset järjestöt
Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry
15 %
5 %
20 %
30 %
30 %
Valtakunnalliset järjestöt
Suomen Uimaopetus- ja Hengenp. ry
35 %
10 %
15 %
40 %
Valtakunnalliset järjestöt
Valo ry
35 %
23 %
8 %
23 %
7 %
MAININTOJA YHTEENSÄ
2
5
2
1
2
1
4
1
0
1
2
3
2
2
Koululais- ja
opiskelijajärjestöt
Koululiikuntaliitto KLL ry
15 %
60 %
25 %
Koululais- ja
opiskelijajärjestöt
Opiskelijoiden Liikuntaliitto
20 %
10 %
20 %
20 %
30 %
Koululais- ja
opiskelijajärjestöt
SAKU ry
17 %
61 %
22 %
MAININTOJA YHTEENSÄ
1
2
1
0
1
1
1
0
0
1
0
2
1
0
Muut liikuntajärjestöt
Suomen Sotilasurheiluliitto ry
Muut liikuntajärjestöt
Kalottiurheilu ry
30 %
70 %
Muut liikuntajärjestöt
Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry.
40 %
30 %
10 %
20 %
Muut liikuntajärjestöt
Suomen Aikuisurheiluliitto ry
25 %
75 %
Muut liikuntajärjestöt
Suomen Erotuomarien Liitto Ry ( SEL )
90 %
5 %
5 %
Muut liikuntajärjestöt
Suomen Liikunnan Ammattilaiset SLA ry
100 %
Muut liikuntajärjestöt
Suomen Metsästäjäliitto Ry
10 %
30 %
15 %
10 %
7 %
Muut liikuntajärjestöt
Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto
ry
70 %
15 %
10 %
5 %
Muut liikuntajärjestöt
Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry
3 %
5 %
25 %
40 %
10 %
Muut liikuntajärjestöt
Suomen Valmentajat ry
25 %
40 %
25 %
10 %
Muut liikuntajärjestöt
Suomen Vapaaotteluliitto
25 %
25 %
50 %
Muut liikuntajärjestöt
Työväen Retkeilyliitto ry
Muut liikuntajärjestöt
Urheilutoimittajain Liitto ry
Muut liikuntajärjestöt
WAU ry
MAININTOJA YHTEENSÄ
5
6
2
2
1
5
2
1
0
1
1
3
1
3

22
TAULUKKO 5 (jatkoa) Toiminnot järjestöittäin.
JÄRJESTÖTEHTÄVÄT
OMA LIIKUNTA
MUIDEN LIIKUNTA
RYHMÄNIMI
JÄRJESTÖ
Koulutus
Tiedottaminen
ja viestintä
Kansainvälisyys
Edunvalvonta
Tuki ja palvelut
Vaikuttamis-
toiminta
Lapset ja nuoret
Aikuiset
Huiput
Tapahtumat
Seuratoiminta
Lapset ja nuoret
Aikuiset
Kilpa ja huippu
Erityisryhmien
liikuntajärjestöt
Soveltava Liikunta SoveLi ry
24 %
38 %
38 %
MAININTOJA YHTEENSÄ
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Alueelliset yhteisöt
Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
20 %
45 %
20 %
15 %
Alueelliset yhteisöt
Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
25 %
50 %
25 %
Alueelliset yhteisöt
Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
25 %
50 %
25 %
Alueelliset yhteisöt
Kainuun Liikunta ry
30 %
20 %
35 %
15 %
Alueelliset yhteisöt
Keski-Pohjanmaan Liikunta ry
10 %
20 %
30 %
20 %
20 %
Alueelliset yhteisöt
Keski-Suomen Liikunta ry
40 %
30 %
30 %
Alueelliset yhteisöt
Kymenlaakson Liikunta
25 %
50 %
25 %
Alueelliset yhteisöt
Lapin Liikunta ry
50 %
50 %
Alueelliset yhteisöt
Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
20 %
20 %
40 %
20 %
Alueelliset yhteisöt
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry
15 %
30 %
30 %
25 %
Alueelliset yhteisöt
Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali)
10 %
25 %
45 %
25 %
Alueelliset yhteisöt
Pohjois-Pohjanmaan Liikunta
15 %
10 %
15 %
20 %
40 %
Alueelliset yhteisöt
Pohjois-Savon Liikunta ry
20 %
20 %
20 %
20 %
MAININTOJA YHTEENSÄ
0
2
0
2
3
3
0
0
0
1
11
12
12
2
KAIKKIEN MAININNAT YHTEENSÄ
9
16
6
6
8
11
8
3
1
5
15
21
17
8

Toimintojen kokoluokka saadaan selville, kun toiminnan suhteellisen osuuden li-
säksi otetaan huomioon järjestön toiminnan volyymi. Tämä antaa suuntaa järjestö-
jen kokonaisvaikuttavuuden arvioinnille eri toimintojen läpi tarkasteltuna. Tau-
lukko 6 on tiivistelmä laskelmasta, jossa toimintaprosentit on kerrottu kunkin jär-
jestön toimintamenoilla vuonna 2014. Tässä vaiheessa laskelman tekeminen ei anna
totuudenmukaista kuvaa. Siitä käy kuitenkin hyvin ilmi, miten paljon järjestöjen ko-
koerot vaikuttavat siihen, minkälaisen painotuksen tietyt toiminnot saavat kokonai-
suutena.
TAULUKKO 6 Toimintoluokkien osuus toimintamenoilla painotettuina.
Toiminto
Osuus toimintamenoista
Euroa
Prosenttia
Järjestötehtävät
Koulutus
1 299 685 €
2,0 %
Tiedottaminen ja viestintä
4 488 456 €
6,9 %
Kansainvälisyys
324 023 €
0,5 %
Edunvalvonta
872 429 €
1,3 %
Tuki ja palvelut
4 897 132 €
7,5 %
Vaikuttamistoiminta
3 187 297 €
4,9 %
Yhteensä
15 069 022 €
23,1 %
Oma liikunta ja urheilu
Tapahtumat
462 258 €
0,7 %
Lapset ja nuoret
2 010 566 €
3,1 %
Aikuiset
286 634 €
0,4 %
Huiput
- €
0,0 %
Yhteensä
2 759 459 €
4,2 %
Panostus muiden järjestämään liikuntaan ja urheiluun
Seuratoiminta
4 295 522 €
6,6 %
Lapset ja nuoret
9 278 588 €
14,2 %
Aikuiset
4 591 500 €
7,0 %
Kilpa ja huippu
793 780 €
1,2 %
Yhteensä
18 959 390 €
29,0 %
Toimintokokonaisuudet yhteensä
36 787 871 €
56,3 %
Kohdistamaton osuus
17 255 257 €
26,4 %
Prosenttiosuuksia ei ilmoitettu
11 328 797 €
17,3 %
Toimintamenot yhteensä
65 371 924 €
100,0 %

24
9 TOIMINNAN MITTARIT
Järjestöjen toimintaa kuvaavat mittarit on tiivistetty taulukkoon 7 suuruusjärjestyk-
seen (1–10) mainintojen yhteismäärän (162) perusteella. Lisäksi taulukkoon on
koottu kunkin mittarin yleisyys luokittelulla 1.–5. (1. = tärkein toimintaa kuvaava
mittari).
Yleisin mittari on Osallistujamäärä joko tapahtumissa tai varsinaisessa toimin-
nassa. Se on myös tärkein mittari suurimmalla osalla järjestöistä (12). Toiseksi tär-
kein mittari on Palvelutoiminta, yhteistyö ja verkostot sekä edunvalvonta, joihin liit-
tyviä mainintoja on yhteensä 23 kappaletta. Yhteensä 14 järjestöä arvioi, että kysei-
nen mittari kuvaa järjestön toimintaa parhaiten. Kolmanneksi yleisin mittari on
koulutusvolyymi, johon luokiteltiin sekä koulutusten että koulutustoimintaan osal-
listuneiden määrä. Neljänneksi yleisin mittari on Palautekyselyt, joka on tiedonke-
ruun muoto eikä varsinainen toiminnan mittari. Järjestöjen näkemys palautekysely-
jen merkityksestä on kaiken kaikkiaan kuitenkin myönteinen tieto, koska se kuvaa
järjestöjen tiedonkeruun määrää ja yleisyyttä.
TAULUKKO 7 Tärkeimmät mittarit mainintojen perusteella.
Mittari
Maininnat
yht. (kpl)
Tärkeysjärjestys (1.=tärkein mittari)
1.
2.
3.
4.
5.
Osallistujien määrä (tapahtumat
ja/tai varsinainen toiminta)
29
12
7
5
3
2
Palvelutoiminta, yhteistyö ja
verkostot, edunvalvonta
23
6
7
2
7
1
Koulutusvolyymi
20
1
10
3
5
1
Palautekyselyt
19
2
4
9
1
3
Järjestöjen palvelujen laatu
17
2
2
8
2
3
Talous
12
1
1
3
4
4
Jäsenmäärä
11
6
3
1
1
0
Medianäkyvyys
11
1
1
1
4
4
Menestys
7
2
0
1
3
1
Terveytensä kannalta riittävästi
liikkuvien määrä, väestön liikunta-
aktiivisuus
4
3
0
1
0
0
Muut: Yksittäisiä mainintoja eri luokissa (mm. tapahtumien, vapaa-ehtoisten, liikkujien /
liikuntaryhmien määrä, henkilöstön työssä jaksaminen, naisten / tyttöjen osallistumismää-
rän lisääntyminen)

25
10 HYVÄ HALLINTOTAPA, TASA-ARVO,
YHDENVERTAISUUS JA ANTIDOPING-OHJELMAT
Yhteensä 28 järjestöllä on hyvän hallintotavan ohjeistus, 37 on tehnyt toimenpiteitä
tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden edistämiseksi, ja 11 järjestöllä on antidoping-
ohjelma. Yksittäisenä isompana järjestöryhmänä aluejärjestöt ovat huomioineet
keskimääräistä paremmin eri osa-alueet pois lukien antidoping-ohjelma, mikä joh-
tuu toiminnan ei-kilpailullisuudesta niin aluejärjestöissä kuin monessa muussa jär-
jestössä (taulukko 8).
TAULUKKO 8 Järjestöjen laatimat ohjeistukset ja/tai ohjelmat hyvän hallintotavan,
tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja antidoping-työn edistämiseksi.
Järjestöryhmä
Hyvä hal-
lintotapa
Tasa-arvo
Yhden-
vertaisuus
Antidoping-
ohjelma
Eos
Olympiakomitea, Valo,
Paralympiakomitea
2
3
3
2
Aluejärjestöt (n=13)
11
13
13
0
Erityisryhmien liikuntajärjestöt
(n=6)
5
4
5
2
Koululais- ja opiskelijajärjestöt
(n=3)
2
3
3
1
TUL, Suomen Latu, SUH, FSI
4
4
4
2
1
Muut liikuntajärjestöt (n=14)
4
10
9
4
1
Yhteensä
28
37
37
11
2
Hyvän hallintotavan ohjeistuksessa on hyödynnetty mm. Suomen Liikunnan ja Ur-
heilun tai Valon laatimaa ohjeistusta. Lisäksi hyvän hallintotavan ohjeistuksena mai-
nittiin myös esimerkiksi hallitustasolla hyväksytty toimintaohje, johtamisjärjes-
telmä tai johtosääntö.
Tasa-arvoon liittyvissä toimenpiteissä järjestöt mainitsivat esimerkiksi mo-
lempien sukupuolten edustuksen hallitustyöskentelyssä, kilpailutoiminnan järjestä-
misen kummallekin sukupuolelle ja järjestön työntekijöiden tasa-arvoisen kohtelun
palkkausjärjestelmään ja työtehtäviin liittyen. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen
liittyvät toimenpiteet miellettiin vastauksissa osittain samoiksi, eikä tasa-arvoa kä-
sitelty pelkästään sukupuolten välisenä tasa-arvona. Tämä näkyi vastauksissa esi-
merkiksi siten, että tasa-arvon edistämisenä mainittiin olosuhteiden kehittäminen
kaikille liikkujille mahdollisiksi. Vastaavasti yhdenvertaisuuden edistämisenä jär-
jestöt mainitsivat esimerkiksi nais- ja tyttöharrastajien huomioimisen toiminnassa.
Yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvinä toimenpiteinä järjestöt raportoi-
vat mm. kilpailuoikeuden myöntämisen maahanmuuttajille ja sukupuolensa vaihta-
neille; vammaisille, pitkäaikaissairaille ja eri ikäryhmille suunnatun toiminnan ke-
hittämisen ja vähemmistöryhmien huomioimisen hallitustyöskentelyssä.

26
11 VALTIONAVUSTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet järjestöt esittivät kehittämisehdotuksia valtion-
avustusjärjestelmään liittyen. Tiivistetysti keskeiset ehdotukset liittyivät hakupro-
sessin läpinäkyvyyteen, rahoituskausien pituuteen, ajankohtaan ja avustusmuotoi-
hin sekä avustuskriteereihin.
Hakuprosessin läpinäkyvyyteen liittyvissä ehdotuksissa toivottiin selkeää
seurantajärjestelmää, koska useilla vastaajilla oli kokemus siitä, että huolimatta toi-
minnan tulosten parantumisesta avustusmäärissä ei ollut tapahtunut muutoksia.
Nykyinen avustusjärjestelmä ei ole siten kannustava järjestöjen toiminnan kehittä-
misen kannalta. Yksittäisenä ehdotuksena esitettiin myös koulutuksen järjestämistä
avustushakemusten ja tiliselvitysten tekemiseksi, koska vastaajan mukaan yhteisiä
selkeitä toimintatapoja ko. asiakirjojen tekemiseksi ei ole olemassa. Nykyisin asia-
kirjoja tulkitaan eri tavoin ja näin ollen myös tulokset ja tiedot näyttävät erilaisilta,
minkä vuoksi järjestöt voivat asettua epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa koko
avustusjärjestelmään.
Useiden järjestöjen toiveena oli, että koko hakuprosessi aikaistettaisiin, jolloin
päätökset olisivat tiedossa ennen vuodenvaihdetta. Järjestöt toivoivat myös pidem-
piä rahoituskausia ja hankerahoituksesta luopumista. Isommat toiminta-avustukset
tukisivat vastaajien mukaan toiminnan suunnitelmallisuutta ja mahdollistaisivat pi-
demmän tähtäimen suunnittelun. Osa vastaajista toivoi myös resurssien kohdenta-
mista nykyistä paremmin suoraan liikkujille.
Järjestöjen heterogeenisyys näkyi avustuskriteereitä koskevissa ehdotuksissa.
Esimerkiksi niillä järjestöillä, joilla toiminta kohdentuu laaja-alaisemmin myös jäse-
nistön ulkopuolelle, toiminnan tuloksia ei voida vastaajien mukaan nykyjärjestel-
mällä riittävän hyvin osoittaa. Avustuskriteerien osalta toivottiin myös toiminnan
monimuotoisuuden huomioimista, mikä edesauttaisi marginaalilajien tai pienimuo-
toisemman järjestötoiminnan säilymistä valtionavustuskelpoisena toimintana. Yk-
sittäisinä ehdotuksina avustuskriteerien osalta toivottiin myös vapaaehtoistoimin-
nan ja uusien innovaatioiden kehittämistä ja laadullisten arviointikriteerien kehit-
tämistä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että järjestöjen toiminnan tavoitteiden hetero-
geenisyyden vuoksi toiminnan tulosten osoittaminen ei tämän hetkisellä arviointi-
systeemillä onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Osalla järjestöistä toiminta pai-
nottuu palvelu- ja/tai edunvalvontatehtäviin, jolloin esimerkiksi jäsenistöä tai osal-
listujamääriä kuvaavat tulokset eivät sovellu tulosten arvioinnin perusteeksi. Tä-
män vuoksi tavoite- ja tulosohjauskeskustelukäytäntöjen kehittäminen on ensiar-
voisen tärkeää (ks. esim. Stenvall & Kokkonen 2015), koska avustettavan järjestön
toiminnan tavoitteita suhteessa saavutettuihin tuloksiin on mahdollista käydä läpi
yksityiskohtaisemmin (OKM 2015). Tällöin on mahdollista myös vahvistaa valtion-
avustuspolitiikkaan oleellisesti liittyvää strategista ohjausta (ks. OKM 2014, 46).

27
12 JOHTOPÄÄTÖKSET
Järjestöjen keskeisen toiminnan tarkoituksen ja laajempien toiminta-alueiden pi-
täisi muodostaa pohja tarkennetuille tavoitteille ja niille asetetuille mittareille (ku-
vio 9). Toiminnan tarkoituksen ja yksittäisten toiminnan tavoitteiden välillä on vas-
tauksissa osittaisia epäloogisuuksia, ja osa tavoitteista on abstrakteja. Tämän vuoksi
toiminnan tulosmittareita on vaikea laatia. Seuranta- ja arviointitietoa toiminnan
kehittämiseksi ei myöskään ole riittävästi käytössä. Erityishaaste kyselyyn vastan-
neilla järjestöillä on konkretisoida edunvalvonta-, verkosto- ja palvelutoimintaan
liittyvät tavoitteet toimenpiteiksi ja niitä kuvaaviksi mittareiksi.
Jatkossa tarvitaan myös uudenlainen järjestöluokittelu, joka huomioi sen, mitä
järjestöt sisällöllisesti tekevät edistääkseen kohderyhmiensä liikuntaa tai liikunta-
kulttuuria. Tähän asti valtionavustusjärjestelmässä on keskitytty liikaa kohderyh-
mäperustaiseen ajatteluun, minkä vuoksi yksittäinen järjestö on nähty kokonaisuu-
dessaan esimerkiksi lasten ja nuorten liikunnan edistäjänä. Järjestöjen toiminnalli-
nen tarkastelu auttaisi paremmin huomioimaan sen, että yhden järjestön toiminta-
kenttä voi koostua monesta tehtävästä, joita tehdään usealle kohderyhmälle. Tule-
vaisuudessa kohderyhmien lisäksi sekä järjestöjen että rahoittajan on kyettävä vas-
taamaan tarkemmin kysymykseen: mitä järjestöt tekevät?
KUVIO 9 Järjestöjen toiminnan kehittäminen: toiminnan tarkoituksesta tavoitteiden
kautta seurantaan ja arviointiin.
1. Toiminnan tarkoitus ja
kohderyhmä
2. Keskeiset toiminta-alueet ja
osuus (%) toiminnasta
3. Yksittäiset toiminnan
tavoitteet
4. Toiminnan onnistumista
kuvaavat keskeiset mittarit
Toiminnan seuranta- ja
arviointi; tavoitteet ja toteuma,
tarvittaessa toiminnan
uudelleen arviointi

28
LÄHTEET
Aarresola, Outi & Mäkinen, Jarmo 2012. Liikuntajärjestöjen tulosohjaus. Teoksessa:
Mäkinen J. (toim.) Liikuntajärjestojen toimialaselvitys. Valtion liikuntaneuvos-
ton julkaisuja 2012:6.
Mäkinen, Jarmo; Aarresola, Outi; Frantsi, Janita; Laine, Kaarlo; Lehtonen, Kati;
Lämsä, Jari; Saari, Aija & Vihinen, Tuomas 2015. Liikuntajärjestöjen arvioinnin
kehittäminen ja lajiliittokysely. Jyväskylä: Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus-
keskus KIHU.
OKM 2014. Valtionavustuskäytäntöjen ja vaikuttavuuden kehittäminen. Opetus- ja
kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:24.
OKM 2015. Liikuntajärjestöjen valtionavustusten hakuohjeet 2015. Luettavissa
http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Liikun-
tajxrjestxjen_toiminta-avustukset?lang=fi, viitattu 13.8.2015.
Stenvall, Jari & Kokkonen, Jouko 2015. Asiantuntijalausunto Valtakunnallisen lii-
kunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry:n toiminnasta valtionavustuspolitiikan
näkökulmasta. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:5.
Tourula, Marjo & Häkkilä, Katja 2013. Järjestötoiminnan luokittelu – ESKO-koordi-
naatiohanke. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Luettavissa:
http://www.soste.fi/media/136942_osahankkeiden_julkaisut_jarjtoimin-
nan.pdf

29
LIITTEET
LIITE 1 Kyselylomake
Kysely valtakunnallisille ja alueellisille liikuntajärjestöille
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtion liikuntaneuvosto toteuttavat kesän aikana
selvityksen valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen toiminnasta. Jo ole-
massa olevan tiedon hyödyntämisen lisäksi järjestöille toteutetaan kysely, jonka ta-
voitteena on muodostaa kattavampi nykytilan kuvaus järjestöjen toiminnasta. Ky-
selyn tuloksia hyödynnetään sekä järjestöjen avustuspolitiikan että tiedonkeruujär-
jestelmän kehitystyössä. Vastaavanlainen kysely on tehty lajiliitoille keväällä 2014.
Kysely koskee järjestöjen toimintaa vuosina 2013 ja 2014. Kaikkien valtion-
avustusta saavien järjestöjen odotetaan vastaavan kyselyyn 23.6.2015 mennessä.
Kysymyksiin vastataan siten, kun se on järjestökohtaisesti mahdollista. Kyselyn laa-
dinnassa, analyysissa ja systemaattisen seurannan luomisessa opetus- ja kulttuuri-
ministeriö ja valtion liikuntaneuvosto tekevät yhteistyötä LIKES-tutkimuskeskuk-
sen, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen sekä Suomen Vammaisurheilu ja
-liikunta VAU ry:n kanssa.
Lisätietoja:
Valtioavustusjärjestelmän kehittäminen ja muut yleiset tiedustelut:
Opetus- ja kulttuuriministeriö: ylitarkastaja Hannu Tolonen, puh. 09-160 77031
Kyselyyn vastaaminen ja sisältöihin liittyvät tiedustelut: LIKES-tutkimuskeskus,
tutkija Kati Lehtonen, puh. 020 7629 519 tai 050 0460 162

30
1. Järjestön nimi ___________________________________
2. Vastaajan tiedot
Nimi ___________________________________
Asema järjestössä ________________________________
Sähköposti ___________________________________
Järjestön jäsenistö ja sitä kuvaava tietopohja
3. Onko järjestöllänne yhdistys- tai seurajäseniä
Kyllä
Ei
4. Onko järjestöllänne henkilöjäseniä?
Kyllä
Ei
5. Kerääkö järjestönne palaute- tai ohjaustietoa toimintansa tueksi (esim. jä-
senseuratyytyväisyyskysely; sidosryhmäkysely tms.) tai onko järjestöl-
länne käytössä jokin laatujärjestelmä järjestön toiminnan tai seurojen/yh-
distysten toiminnan arvioimiseksi?
Kyllä
Ei
6. Miten järjestönne kerää tietoja jäsenseuroistanne ja/tai -yhdistyksistä ja
niiden henkilöjäsenten määrästä? ______________________________________________
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________
7. Mikä on viimeksi kerätyn tiedon mukaan järjestön jäsenyhdistysten ja jä-
senyhdistysten jäsenten määrä?
Valtakunnalliset jäsenyhdistykset: _______________________
Alueelliset jäsenyhdistykset: _______________________
Paikalliset jäsenyhdistykset: _______________________
Jäsenyhdistysten henkilöjäsenet: _______________________

31
8. Millainen on ollut järjestön toiminnan oma rahoituspohja tulolajeittain
vuosina 2013 ja 2014?
Rahoitus 2013
Järjestön kokonaismenot 2013: _______________________
Järjestön valtionapuhakemuksessa hyväksytyt menot 2013: ________________
Osanottomaksut 2013: _______________________
Pääsymaksut 2013: _______________________
Järjestö- ja henkilöjäseniltä perittävät maksut 2013: _______________________
Sopimustulot yhteistyökumppaneilta 2013: _______________________
Muut kaupalliset tulot (esim. ilmoitus-, mainos- ja myyntitulot) 2013: ______
Muut omat tulot (esim. lahjoitukset, avustukset, keräykset) 2013: __________
Rahoitus 2014
Järjestön kokonaismenot 2014: _______________________
Järjestön valtionapuhakemuksessa hyväksytyt menot 2014: ________________
Osanottomaksut 2014: _______________________
Pääsymaksut 2014: _______________________
Järjestö- ja henkilöjäseniltä perittävät maksut 2014: _______________________
Sopimustulot yhteistyökumppaneilta 2014: _______________________
Muut kaupalliset tulot (esim. ilmoitus-, mainos- ja myyntitulot) 2014: ______
Muut omat tulot (esim. lahjoitukset, avustukset, keräykset) 2014: __________
9. Kuvaa konkreettisesti järjestön tarjoamat palvelut ja avustukset jäsenseu-
roille ja -yhdistyksille.
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________
10. Keräättekö tietoa jäsenseuroissa/-yhdistyksissä tai suoraan järjestönne
järjestämässä toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten määrästä (va-
paaehtoistyöllä tarkoitetaan tässä esimerkiksi hallitustyöskentelyä, tal-
kootyötä, tapahtumien järjestämistä, tuomarointia)
Kyllä
Ei
11. Jos keräätte tietoa niin, kuinka paljon järjestönne toiminnan parissa oli mu-
kana vapaaehtoistoimijoita vuonna 2014?
Vapaaehtoisten määrä jäsenseurojen/-yhdistysten toiminnassa: ___________
Vapaaehtoisten määrä järjestön järjestämässä toiminnassa: _________________

32
Järjestön toiminta valtionavustuspolitiikan näkökulmasta
12. Kuinka suuren osuuden liikunta ja urheilu (pois lukien kuntoutustoiminta)
muodostaa järjestönne toiminnan ja talouden kokonaisuudessa (%)
vuonna 2014?
13. Määrittele järjestönne toiminnan a) tarkoitus ja b) kohderyhmät.
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________
14. Mitkä ovat järjestön sääntöjen ja/tai voimassa olevan strategian mukaan
järjestön toiminnan keskeiset tavoitteet (max 5 kpl?)
1) _____________________________________________
2) _____________________________________________
3) _____________________________________________
4) _____________________________________________
5) _____________________________________________
15. Mitkä ovat järjestönne keskeisimmät toiminnan alueet (max 5 kpl)? Lisää
myös arviosi kunkin toiminta-alueen osuudesta (%) järjestönne toiminnan
ja talouden kokonaisuudesta. Voitte käyttää omaa toiminnallista kokonai-
suutta koskevaa ryhmittelytapaanne.
1) _____________________________________________
2) _____________________________________________
3) _____________________________________________
4) _____________________________________________
5) _____________________________________________
16. Mitkä mittarit kuvaavat järjestönne onnistumista parhaiten tärkeysjärjes-
tyksessä (max 5 kpl)?
1) _____________________________________________
2) _____________________________________________
3) _____________________________________________
4) _____________________________________________
5) _____________________________________________
17. Vapaa sana järjestön toiminnasta suhteessa valtionavustuspolitiikan pai-
notuksiin.
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________

33
18. Onko järjestöllänne hyvän hallintotavan ohjeistusta?
Ei
Kyllä
19. Jos järjestöllänne on hyvän hallintotavan ohjeistus, niin mitä se pitää sisäl-
lään?
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________
20. Onko järjestönne tehnyt toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi?
Ei
Kyllä
21. Jos järjestönne on tehnyt toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi, niin min-
kälaisia?
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________
22. Onko järjestönne tehnyt toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi?
Ei
Kyllä
23. Jos järjestönne on tehnyt toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi,
niin minkälaisia?
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________
24. Onko liitolla antidoping-ohjelmaa?
Ei
Kyllä
25. Keskeiset muutosesitykset liikuntajärjestöjä koskevaan valtionavustuspo-
litiikkaan:
_____________________________________________________________________________________
_____________________________________________________________________________________
6)

34
LIITE 2 Kyselyyn vastaamatta jättäneet järjestöt.
Järjestöt
Valtionavustus
2015 (€)
Suomen koulukotien urheiluyhdistys ry
2 000
Suomen Työpaikkaurheilu ry
4 000
Neuroliitto ry
46 000
Reserviläisurheiluliitto ry
50 000
Suomen CP-liitto ry
50 000
Suomen Sydänliitto ry
52 000
Etelä-Savon Liikunta ry
190 000
Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
191 000
Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry
345 000
Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta ry
1 525 000
Yhteensä
2 455 000