Technical ReportPDF Available

Seuratuki 2013 Haku-ja jakoprosessin arviointi

February 2018

February 2018

Authors:

Kati Lehtonen

JAMK University of Applied Sciences

Matti Hakamäki

JAMK University of Applied Sciences

Kaarlo Laine

LIKES-Research Centre

Raportissa kuvataan seuratuen haku- ja jakoprosessia ja sen uudistumista vuonna 2013.

No caption available

…

Figures - uploaded by Kati Lehtonen

Content may be subject to copyright.

Content uploaded by Kati Lehtonen

Content may be subject to copyright.

Seuratuki 2013

Haku- ja jakoprosessin arviointi

Ka Lehtonen, Johanna Paukku,

Ma Hakamäki ja Kaarlo Laine

Seuratuki 2013

Haku- ja jakoprosessin arviointi

Kati Lehtonen, Johanna Paukku, Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 286

LIKES-tutkimuskeskus

ISBN 978-951-790-360-8 (pdf)

ISSN 0357-2498

Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 286

ISBN 978-951-790-360-8 (pdf)

ISSN 0357-2498

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä

www.likes.fi

tilaukset@likes.fi

”Kysyisin ministeriltä, mitä kuuluu tälle seuratukihankkeelle tällä het-

kellä, miten sitä on viime aikoina arvioitu ja minkälaista jatkoa tälle tuelle

on ajateltu niin, että nämä seurat pystyisivät jopa vieläkin paremmin kuin

tähän asti vastaamaan tähän hyvinkin tärkeään haasteeseen ja siihen

kasvavaan kysyntään, mitä maamme nuorten ja lasten joukoissa on.”

Stefan Wallin Paavo Arhinmäelle eduskunnassa 5.3.2014

Sisältö

1 Seurannan tavoitteet ja toteutus ........................................................................................................ 8

2 Seuratuen taustat ja tavoitteet 1999–2013................................................................................ 11

3 Seuratukihankkeet 2013 ..................................................................................................................... 14

3.1 Tukea toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkaukseen ........................................... 16

3.2 Seuratukihankkeiden tavoitteet ja uudet toimintamuodot .................................... 17

3.3 Eri lajit ja taustayhteisöt seuratuen kokonaisuudessa ............................................. 19

3.4 Yhteistyö seuratukihankkeissa ............................................................................................. 22

4 Haku- ja jakoprosessi 2013 ................................................................................................................ 24

4.1 Prosessin siirtyminen liikuntajärjestöiltä ministeriölle........................................... 24

4.2 Lajiliittojen ja aluejärjestöjen arvio seuratuen haku- ja jakoprosessista ........ 26

4.2.1 Liikuntajärjestöt seuratukihankkeiden tukena hakuprosessin aikana . 30

4.2.2 Liikuntajärjestöt seuratukihankkeiden tukena hankekaudella ................ 31

5 Harrastamisen hinta .............................................................................................................................. 33

5.1 Voiko seuratuella olla merkitystä harrastamisen hintaan? .................................... 35

5.2 Kuntien avustukset ja seuratuki .......................................................................................... 37

5.3 Verotukselliset ohjauskeinot ................................................................................................. 38

6 Yhteenveto ja johtopäätökset ........................................................................................................... 40

Lähteet .................................................................................................................................................. 42

LIITTEET

Liite 1 Seuratukea saaneet seurat ...................................................................................................... 43

Liite 2 Asiantuntijahaastatteluiden runko ..................................................................................... 52

Liite 3 Liikuntajärjestökyselyn runko .............................................................................................. 53

Liite 4 Erityisseurattavat seuratukihankkeet ............................................................................... 55

Liite 5 Seurahaastatteluiden runko ................................................................................................... 57

Tiivistelmä

Tässä raportissa arvioidaan opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman seuratoiminnan ke-

hittämistuen kohdentumista vuonna 2013, uudistunutta haku- ja jakoprosessia sekä seu-

raharrastamisen hintaa. Raportin aineistona on OKM:n henkilöstön haastatteluja

(n = 3), liikuntajärjestöille suunnattu kysely (n = 57), valtionavustushakemukset liittei-

neen (n = 309), seurahaastatteluja (n = 31) sekä aiempien vuosien arvioinneissa kertynyt

aineisto. Seurantaa ja arviointia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Seuratuen perustiedot vuonna 2013:

- Seuratukea jaettiin 3 780 000 euroa. Tukisumma oli huomattavasti suurempi kuin

koskaan aiemmin.

- Tuki kohdentui 309 hankkeelle 382 seuraan. Hakemuksia oli yhteensä 1 205.

- Tukea ei ollut kiintiöity alueittain, joten hankkeet jakautuivat maakunnittain

melko epätasaisesti.

- Hankkeista 177 oli toiminnan kehittämistä (yhteensä 865 800 €; keskimäärin

4 900 € / hanke) ja 132 palkkaushankkeita (yhteensä 2 914 200 €; keskimäärin

22 100 € / hanke).

- Suurissa kaupungeissa keskimääräinen tukisumma oli korkeampi kuin pienissä

kunnissa, mikä johtui suuremmasta palkkaushankkeiden osuudesta.

- Hankkeiden tärkeimpiä tavoitteita olivat uusien harrastajaryhmien perustaminen

(93 % hankkeista), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (63 %), harrastuskustan-

nusten hillitseminen tai laskeminen (32 %) ja koulu- tai päivähoitoyhteistyö (32

%).

- Tuen avulla pystyttiin perustamaan keskimäärin noin viisi uutta harrastajaryh-

mää jokaiseen hankkeeseen.

- Lajikohtaisesti tukea kohdistui eniten jalkapallolle (42 hanketta), yleisurheilulle

(31), salibandylle (26), voimistelulle (26) ja hiihdolle (22).

Haku- ja jakoprosessin arviointi:

- Seuratuen haku- ja jakoprosessi siirtyi liikuntajärjestöiltä OKM:lle vuonna 2013.

o Siirtäminen mahdollisti sisällöllisten tavoitteiden uudelleenmäärittelyn.

o Seuratuki oli taloudellisesti merkittävän suuruinen avustus, ja siihen liittyi

tosiasiallista julkisen vallan käyttöä, mitä voitiin pitää pelkästään viran-

omaistehtävänä.

- Liikuntajärjestöt arvioivat uudistunutta haku- ja jakoprosessia melko kriittisesti.

o Heikoimpana osa-alueena pidettiin liikuntajärjestöjen mahdollisuutta vai-

kuttaa prosessiin. Myös aikataulun pettämistä ja sähköisen hakujärjestel-

män puuttumista kritisoitiin ja prosessin avoimuus kyseenalaistettiin. Kiis-

tellyin aihe oli ehto enintään 50 euron kuukausikustannuksista seuran pe-

rustoiminnassa.

o Liikuntajärjestöt tukevat seuroja haku- ja hankeaikana vaihtelevasti. Seu-

ran oma aktiivisuus hakea tukea on tärkeää.

o Uuden järjestelmän uhkana on liikuntajärjestöjen sitoutumisen heikkene-

minen ja sitä myötä hankkeiden tukemisen väheneminen.

Harrastamisen hinta:

- Harrastamisen hintaan vaikuttavat monet seuratoimijoista riippumattomat syyt.

Tämän vuoksi pelkällä seuratuella ei voida pysyvästi alentaa urheiluseuraharras-

tamisen hintaa.

o Seurat voivat vaikuttaa omiin toimintamaksuihinsa, harjoittaa varainhan-

kintaa ja päättää jossain määrin siitä, millaiseen kilpailutoimintaan osallis-

tutaan.

o Seuratuki mahdollisti hankkeita, joissa oli tarkoitus laajentaa toimintaa kil-

pailutoiminnasta harrastuspohjalle.

o Asenteet maksujen nostamiseen ovat seuroissa kielteiset. Seuratoimijat te-

kevät voitavansa pitääkseen kustannukset kurissa.

- Kriteeri 50 euron enimmäiskustannuksista kavensi seuratuen hakijakuntaa.

o Vain kolmanneksella tuen saajista oli tavoitteena kustannusten nousun es-

täminen tai maksujen laskeminen. Kustannusten kurissa pitäminen perus-

tui hankkeissa enimmäkseen seuratuen subventoivaan vaikutukseen, mis-

tä syystä toiminnan vakiintuminen on epävarmaa.

- Kuntien yleisavustukset urheiluseuroille pysyivät samalla tasolla vuosina 2012–

2013.

Haku- ja jakoprosessia tulee kehittää avoimemmaksi ja työskentelytapaa verkostomai-

semmaksi. On kuitenkin rahoittajan tehtävä päättää, mihin seuratuella pyritään. Seura-

tuki ei ole yksinään riittävä ratkaisu paikallistason urheiluseuratoiminnan kehittämi-

seen.

1 Seurannan tavoitteet ja toteutus

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakoi vuonna 2013 urheiluseuroille veikkausvoitto-

varoista tukea lähes 3,8 miljoonaa euroa (liite 1). Tähän raporttiin on koottu perustietoja

tukea saaneista hankkeista sekä niiden tavoitteista ja toimintasisällöistä. Hankkeiden si-

sällöllinen arviointi ja toteutus on kuvattu tarkemmin luvussa 3.

Raportissa on tarkasteltu myös tuen haku- ja jakoprosessia. Haku- ja jakoprosessiin liit-

tyneitä tietoja on kerätty teemahaastatteluin sekä sähköisellä kyselyllä (liitteet 2 ja 3).

Keväällä 2013 haastateltavina olivat opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön yli-

tarkastajina työskentelevät Sari Virta ja Hannu Tolonen. Lisäksi haastateltavana oli Jussi

Saramo, joka toimi haastatteluhetkellä opetus- ja kulttuuriministerinä olleen Paavo Ar-

hinmäen erityisavustajana. Talvella 2014 lähettiin kysely lajiliittojen ja aluejärjestöjen

seuratukivastaaville. Kyselyyn saatiin 57 vastausta. Vastausprosentti oli 76 %.

Liitteessä 4 on esimerkkejä tukea saaneiden seurojen hankkeista. Hankekäynnit toteutet-

tiin pääsääntöisesti loppuvuodesta 2013. Hankevastaavalle lähetettiin etukäteen sähkö-

posti, jossa kysyttiin mahdollisuutta käynnin toteuttamiseen. Samassa yhteydessä haas-

tateltaville lähetettiin myös haastattelurunko (liite 5). Näitä erityisseurattavia hankkeita

oli 31, joista tuen myöntämisestä vastannut viranomainen valitsi etukäteen 25. Seuran-

nan edetessä erityisseurattavien hankkeiden määrää päätettiin lisätä mm. alueellisen

kattavuuden vuoksi.

Urheiluseurakäynnit toteutetaan uudelleen kesällä 2014, jolloin saadaan kokonaisvaltai-

sempi näkemys yhden hankevuoden etenemisestä. Keväällä 2014 kaikille tukea saaneille

seuroille lähetetään kysely, jonka avulla saadaan yleiskuva kaikkien tuettujen hankkei-

den toimintasisällöistä. Seurojen näkemyksiä hankekauden etenemisestä esitellään syk-

syllä 2014 julkaistavassa raportissa.

Seurannan yleistavoitteet:

1) Prosessin kuvaaminen: tavoitteena on tuen hakemiseen ja jakamiseen liittyvän

prosessin ja sen taustojen ja toteutuksen kuvaaminen eri toimijatahojen näkökul-

mista katsottuna. Keskeistä on tietää, miksi hankeavustuksen jakaminen siirtyi

pois järjestöiltä, aiheuttiko se käytännön ongelmia paikallistasolla, miten muutok-

seen reagoitiin liikuntajärjestöissä ja miten uudistettu haku- ja jakoprosessi koko-

naisuutena eteni. Erilaisten mielipiteiden ja näkökulmien tarkastelu on välttämä-

töntä, koska seuratuen haku- ja jakoprosessin toimivuudella on heijastevaikutuk-

sia paikallistason toimintaan monin eri tavoin.

2) Perustietojen kokoaminen: tavoitteena on kuvata hankkeiden sisältöjä ja selvittää,

minkälainen lähtötilanne ja tahtotila tukea saaneissa urheiluseuroissa on ollut. Sa-

malla voidaan luoda yleiskuva paitsi tuen rahallisesta kohdentumisesta myös toi-

minnan tavoitteiden sisällöllisistä painotuksista.

3) Hankekäynnit: tavoitteena on syventää hankkeiden käytännön toteutuksesta

koottavaa tietoa sekä tarkastella yksityiskohtaisemmin hankkeille asetettujen ta-

voitteiden saavuttamista.

4) Tiedottaminen: tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa hankkeiden etenemi-

sestä seuraavien hakuprosessien tueksi.

Hankeseurannan laajemmat kokonaistavoitteet määriteltiin neljäksi tarkennetuksi kysy-

mykseksi:

1) Pystytäänkö seuratuella vähentämään lasten ja nuorten harrastuskustannuk-

sia urheiluseuroissa?

2) Vaikuttaako seuratuki kuntien jakamien yleisavustuksien tasoon?

3) Miten hakukriteerit toteutuvat tukea saaneissa hankkeissa?

4) Löytyykö uusia innovaatioita?

KUVIO 1 Seurantatietojen kokoaminen vuonna 2013 tukea saaneista seuratukihankkeista.

Hakemus-

lomakkeet

•Perustiedot

•Toiminnan tavoitteet

•n = 309

Hanke-

käynnit

•31 urheiluseuraa

•2 krt/hankekausi

•Yksittäiset case-

tyyppiset esimerkit

Kyselyt

•Lajiliittojen ym.

järjestöjen

seuratukivastaavat

(n=57)

•Tukea saaneet seurat

Haastat-

telut •OKM (n=3)

Aikaisempi

seuranta •Seurantatiedot

vuodesta 1999-

Seurantatiedot

2013–2014

Seurantatietojen (kuvio 1) kokoamisesta ja raportoinnista on vastannut LIKES-tutkimus-

keskus. Työn on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö. Seuratuen

arviointia ja seurantaa ovat toteuttaneet LIKES-tutkimuskeskuksessa tutkijat Kati Lehto-

nen ja Johanna Paukku yhdessä erikoissuunnittelija Matti Hakamäen ja yksikönjohtaja

Kaarlo Laineen kanssa. Alkuperäisen tutkimussuunnitelman ovat laatineet Lehtonen ja

Hakamäki. Raportissa olevat kuvaukset ja tulkinnat aikaisempien vuosien seuratuesta on

kirjoittanut Lehtonen. Uudistuneen haku- ja jakoprosessin asianosaisten haastattelut on

tehnyt Lehtonen. Kaikkien tukea saaneiden hankkeiden suunnitelmat on koostanut ja

analysoinut Paukku. Seurakäynnit ovat tehneet Lehtonen ja Paukku. Liikuntajärjestöille

tehdyn kyselyn ovat toteuttaneet Lehtonen ja Paukku, ja kyselyn analyysiin on osallistu-

nut Laine. Kuntien maksamien yleisavustusten määrät on selvittänyt Hakamäki. Hän on

myös kirjoittanut luvun verotuksellisista ohjauskeinoista. Kaikki kirjoittajat ovat osallis-

tuneet hankkeen kestäessä sen suunnitteluun, aikataulutukseen, kysymysrunkojen laati-

miseen, lomakkeiden muokkaamiseen ja käsikirjoituksen tekemiseen. Tulkinnat ja pää-

telmät ovat kirjoittajien yhteisiä.

2 Seuratuen taustat ja tavoitteet 1999–2013

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja sitä edeltänyt opetusministeriö (OPM) on jaka-

nut tukea urheiluseuroille veikkausvoittovaroista vuodesta 1999 lähtien (kuvio 2). Ko-

konaisuutena seuratukea on myönnetty 14 vuoden aikana lähes 21 miljoonaa euroa.

Seuratuki on nykymuotoisena suurin yksittäinen OKM:n liikuntayksikön myöntämä han-

kerahoituskokonaisuus. Viimeisten vuosien aikana tukisummaa ovat nostaneet päätoi-

misten työntekijöiden palkkaamiseen myönnetyt tuet. Vuonna 2013 tuen kokonaismää-

rää lisättiin myös siksi, että suurempi osa OKM:n liikuntayksikön liikunnan kansalaistoi-

minnalle myöntämistä valtionavustuksista haluttiin kohdistaa suoraan paikallistason toi-

mintaan.

KUVIO 2 Myönnetty seuratuki 1999–2013 (€). Kuviossa on huomioitu myös päätoimisten palkka-

tuet.

Tuki kanavoitiin seuroille vuoteen 2009 asti Nuoren Suomen kautta. Nuori Suomi oli las-

ten ja nuorten liikunnan kehittämiseen keskittynyt valtakunnallinen järjestö. Tuolloin

hakemuksien arviointiin osallistuivat Nuoren Suomen työntekijöiden lisäksi lajiliittojen

ja liikunnan aluejärjestöjen edustajat, jotka vuorotellen kävivät läpi oman lajinsa tai alu-

eensa hakemukset. Lopulliset päätökset tuettavista hankkeista tehtiin Nuoressa Suo-

messa. (Lehtonen 2008, 8.)

Vuonna 2009 tukea myönnettiin ensimmäisen kerran päätoimisten työntekijöiden palk-

kaamiseen. Päätoimisten työntekijöiden palkkatuet pohjautuivat Kansallisen liikunta-

ohjelman toimenpide-ehdotuksiin. Käytännön toimenpiteeksi jalostunut ehdotus vaikut-

ti siihen, että haku- ja jakoprosessista tuli monivaiheisempi. Vuosina 2009–2012 haku- ja

jakoprosessista vastasivat yhdessä Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Nuori Suomi ja

500000

1000000

1500000

2000000

2500000

3000000

3500000

4000000

4500000

5000000

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Myönnetty seuratuki 1999–2013 (€)

Kuntoliikuntaliitto. Myös lajiliitot ja aluejärjestöt olivat edelleen mukana jakoprosessissa.

Toiminnallisten tukien jakamisesta vastasivat Kuntoliikuntaliitto (aikuisten liikuntaan

kohdistuneet kehittämishankkeet) ja Nuori Suomi (lasten ja nuorten liikuntaan kohdis-

tuneet kehittämishankkeet). SLU vastasi päätoimisten palkkaamiseen myönnettyjen tu-

kien maksatuksista ja tukitoimien koordinoinnista. Päätösesitykset palkkatukea saavista

seuroista tehtiin operatiivisessa työryhmässä, jossa oli edustus SLU:sta, Nuoresta Suo-

mesta ja Kuntoliikuntaliitosta. Tämän lisäksi hankkeita käsiteltiin ohjausryhmässä, jossa

oli hyvin laaja-alainen edustus eri liikuntajärjestöistä ja OPM:n liikuntayksiköstä. (Lehto-

nen & Hakamäki 2009, 22–23.)

Vuodesta 2013 lähtien tuen hakeminen ja jakaminen on ollut OKM:n liikuntayksikön vas-

tuulla. Ne liikuntajärjestöt, joiden jäsenseuroilta tai paikallisyhdistyksiltä on tullut hake-

muksia, ovat voineet käydä antamassa lausunnon hankkeista ministeriössä etukäteen

sovittuna ajankohtana. Lopulliset päätösesitykset tuettavista hankkeista on tehnyt asiaa

valmisteleva ja käsittelevä virkamies.

Tuettuja hankkeita on ollut 14 vuoden aikana yhteensä yli 6 500 kappaletta (taulukko 1

seuraavalla sivulla). Tuki on kohdennettu vuosien varrella erityyppisiin hankkeisiin. En-

simmäisten neljän vuoden aikana hankevaihtoehtoja oli kaksi: 6–12-vuotiaiden ja 13–19-

vuotiaiden lasten ja nuorten seuratoiminnan kehittäminen. 2000-luvun puolivälissä han-

kevaihtoehtojen määrä kasvoi ja kriteerit tarkentuivat. Tukea oli tuolloin mahdollista

saada mm. koulutustoiminnan kehittämiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Monet seu-

rat saivat tukea kehittämistyöhön, jonka tavoitteena oli Nuoren Suomen Sinettitunnus.

2000-luvun lopussa tukea sai ensimmäistä kertaa aikuisten harrasteliikunnan kehittämi-

seen sekä työntekijöiden palkkaamiseen. Päätoimisten palkkaamiseen kohdistettiin tu-

kea kahden vuoden projekteina vuosina 2009–11 ja 2011–13 yli kahdeksan miljoonaa

euroa.

2010-luvun alussa hankevaihtoehdoksi nousi 11–15-vuotiaiden harjoittelukulttuurin ke-

hittäminen. Vuonna 2012 tukea sai vähävaraisten liikuntaharrastamisen tukemiseen,

mutta kyseinen hankemuoto jäi yksittäiseksi kokeiluksi. Vuonna 2013 tukimuodot jaet-

tiin pelkästään palkkatukea saaviin hankkeisiin ja nk. toiminnallisiin tukiin, jotka sisälsi-

vät hyvin erityyppisiä seuratoiminnan kehittämistoimenpiteitä.

Painopisteiden vaihtumiseen ovat vaikuttaneet liikuntapolitiikassa tapahtuneiden muu-

tosten lisäksi urheiluseuratoiminnassa havaitut kehittämistarpeet. Hankevaihtoehtojen

ja kriteerien vaihtumisesta huolimatta seuratuen ytimessä on ollut koko ajan paikallisuus

ja kehittämisnäkökulma. Kriteerit ja tavoitteet tuen saamiseksi ovat olleet väljiä, mutta

omalla tavallaan myös seurojen toimintasisältöjä ohjaavia.

TAULUKKO 1 Seuratuen jakautuminen hankevaihtoehdoittain 1999–2013 (kpl).

6–12 v.

13–19 v.

Sinetti

Koulutus

6–19 v.

Aikuiset

Muu

11–15 v.

Palkka

Toimin-

nalliset

Vähä-

varaiset

Yht.

1999

276

2000

178

150

328

2001

238

154

392

2002

228

140

368

2003

228

146

374

2004

127

112

348

2005

136

354

2006

189

169

452

986

2007

194

180

412

2008

169

373

2009

172

100

200

663

2010

116

125

443

2011

107

117

108

100

563

2012

143

340

2013

132

177

309

Yht.

2 164

1 231

421

1 000

323

372

222

165

432

177

6 529

3 Seuratukihankkeet 2013

Vuonna 2013 seuratoiminnan kehittämistukea sai 309 hanketta 105 kunnassa (kuva 1).

Tämän luvun tiedot perustuvat tukea saaneiden hankkeiden hakemusten analysointiin.

Valtionavustushakemuksista löytyneet oleelliset tiedot koottiin havaintomatriisiksi

Excelissä. Havainnot ja tulkinnat seuratukihankkeiden kokonaiskuvasta on tehty tältä

pohjalta. Luvussa esitetyt tiedot eivät tarjoa kuvaa toteutuneesta toiminnasta, vaan ana-

lyysi perustuu hakemuksiin ja niissä esitettyihin suunnitelmiin. Analyysia rajoitti lisäksi

hakemusten sisällöllinen vaihtelevuus.

KUVA 1 Kehittämistukea saaneet seurat kartalla (Paukku 2014).

Kehittämistukea jaettiin suoraan urheiluseuroille ja muille yhdistyksille 3 780 000 euroa.

Tukea myönnettiin 1 700–30 000 euroa kullekin hankkeelle. Keskimääräinen avustus-

summa oli noin 12 200 euroa. Seuratukiavustuksissa oli mukana yhteensä 382 seuraa.

Hankkeista 29 oli usean seuran (2–13 seuran) yhteisiä, ja neljä seuraa sai tukea kahteen

eri hankkeeseen. Useaan hankkeeseen tukea saaneiden seurojen yhteenlaskettu avustus-

summa ei ylittänyt maksimiavustusmäärää, joka oli 30 000 euroa. Hankkeista 176 il-

moitti tarkoituksekseen kokonaan uuden toiminnan kehittämisen. 133 hankkeessa oli

pyrkimys kehittää seuran olemassa olevaa toimintaa.

Tukien keskimääräinen suuruus vaihteli jonkin verran maakunnittain (taulukko 2). Kes-

kimääräisten tukisummien vaihteluväli oli 7 000–15 900 euroa. Vaihtelua selittää se, pai-

nottuivatko maakunnan tuet enemmän palkkauksiin vai toiminnallisiin tukiin. Toimin-

nalliset tuet olivat keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin palkkaukseen myönnetyt.

Myös tuen suhde maakunnan asukaslukuun vaihteli. Suhteellisesti eniten tukea myönnet-

tiin Pohjois-Karjalaan (tukea myönnettiin 1,77-kertainen summa väkilukuun suhteutet-

tuna), Lappiin (kerroin 1,61) ja Etelä-Pohjanmaalle (kerroin 1,40). Vähiten tukea myön-

nettiin Keski-Pohjanmaalle (tukea myönnettiin 0,31-kertaisesti suhteessa väkilukuun),

Pohjois-Pohjanmaalle (kerroin 0,35) ja Päijät-Hämeeseen (kerroin 0,38).

TAULUKKO 2 Seuratoiminnan kehittämistuet maakunnittain.

Maakunta

Hankkeiden

määrä

Tuki

yhteensä (€)

Tuki

keskimäärin (€)

Tuki suhteessa väki-

lukuun, kerroin

Etelä-Karjala

66 500

8 300

0,72

Etelä-Pohjanmaa

190 500

11 900

1,40

Etelä-Savo

83 500

7 000

0,78

Kainuu

60 000

12 000

1,06

Kanta-Häme

154 200

11 000

1,25

Keski-Pohjanmaa

15 000

0,31

Keski-Suomi

259 100

13 600

1,34

Kymenlaakso

106 500

13 300

0,84

Lappi

206 500

15 900

1,61

Pirkanmaa

328 000

11 300

0,94

Pohjanmaa

84 000

8 400

0,67

Pohjois-Karjala

206 000

14 700

1,77

Pohjois-Pohjanmaa

98 500

7 600

0,35

Pohjois-Savo

202 000

13 500

1,16

Päijät-Häme

54 500

9 000

0,38

Satakunta

190 400

11 200

1,21

Uusimaa

1 029 700

12 900

0,94

Varsinais-Suomi

445 100

15 300

1,36

YHTEENSÄ

309

3 780 000

12 200

Vuonna 2013 seuratukea ei korvamerkitty alueellisesti, vaan tukea myönnettiin hake-

musten perusteella kiinnittäen huomiota erityisesti esimerkiksi liikkujien määrän lisään-

tymiseen sekä toiminnan laatuun (OKM 2013). Siten yksi selittävä tekijä maakuntien

välisissä eroissa oli hakemusten laatu.

Tukea saaneita seuroja tai jaostoja oli 105 kunnassa. Kuhunkin kuntaan hanketukea

myönnettiin 1–30 seuralle. Eniten tukiseuroja on Helsingissä (30 kpl), Turussa (15) ja

Jyväskylässä (14). Kuntia, joissa yksi seura sai avustusta, on 52 kappaletta. Suurten ja

pienten kuntien välillä oli eroja paitsi hankkeiden määrissä myös keskimääräisessä

tuessa hanketta kohden (taulukko 3). Keskimääräinen tuki oli sitä suurempi, mitä suu-

remmasta kunnasta oli kyse. Tämä johtuu siitä, että suurissa kunnissa seuratukea käytet-

tiin pieniä kuntia enemmän palkkaukseen. Ero ei kuitenkaan ole kovin merkittävä.

TAULUKKO 3 Seuratoiminnan kehittämistuet suurten ja pienten kuntien välillä.

Kunnan koko

Kuntia

Hankkeiden

määrä

Hankkeiden määrä

/ kunta

Tuki yhteensä

Tuki keskimäärin

Alle 20 000 as.

1,2

654 900

10 600

Alle 50 000 as.

2,4

946 300

11 800

Alle 100 000 as.

5,2

743 500

13 000

Yli 100 000 as.

110

12,2

1 435 300

13 000

YHTEENSÄ

105

309

2,9

3 780 000

12 200

3.1 Tukea toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkaukseen

Seuratuen voi jakaa kahteen kategoriaan: toiminnalliseen kehittämiseen ja palkkauk-

seen. Hakemusarvioinnissa seura merkittiin vain jompaankumpaan kategoriaan. Mikäli

seura haki tukea sekä palkkaukseen että toiminnalliseen kehittämiseen, hakemusarvioin-

nissa seura merkittiin palkkaushankkeeksi. Toiminnallisen tuen ja palkkaushankkeiden

välillä oli rahoituksellisesti suuria eroja (taulukko 4). Vaikka toiminnallisia kehittämis-

hankkeita oli määrällisesti enemmän kuin palkkaushankkeita, niiden osuus kokonais-

tuesta oli vain 23 %. Myös niiden saama osuus hakemastaan tukisummasta oli huomatta-

vasti alhaisempi kuin palkkaushankkeissa. Toiminnallista tukea myönnettiin keskimää-

rin 63 % seuran hakemasta avustuksesta. Vaihteluväli oli 17–100 %. Pienin myöntö-

summa näille hankkeille oli 1 700 euroa ja suurin 20 000 euroa. Hankkeita, joissa avustus

oli vähintään 10 000 euroa, oli 14 kappaletta. Palkkaushankkeissa tuki oli keskimäärin

91 % haetusta ja vaihteluväli 42–100 %. Pienin avustussumma palkkaushankkeissa oli

3 000 euroa. Alle 10 000 euroa myöntöjä palkkaushankkeisiin oli vain 9 kappaletta. Täy-

den tukisumman, 30 000 euroa, sai 32 palkkaushanketta. Palkkaukset painottuivat sellai-

siin seuroihin, joissa oli jo muita työsuhteita tai kokemusta palkkauksesta. Tällaisia hank-

keita oli 100 kappaletta. 32 seuraan palkattiin ensimmäinen työntekijä tukirahan avulla.

TAULUKKO 4 Palkkaus- ja toiminnallisten hankkeiden vertailu.

Hankemuoto

Hank-

keita

Kuntia

Tuki yht.

(€)

Osuus

tuesta

Tuki /

hanke

(€)

Tuki haetusta

summasta

/ hanke

Uudet harras-

tajaryhmät /

hanke

Toiminnallinen

177

865 800

23 %

4 900

63 %

3,4

Palkkaus

132

2 914 200

77 %

22 100

91 %

6,2

Ensimmäinen

työntekijä

691 100

18 %

21 600

92 %

5,0

Ei ensimmäinen

työntekijä

100

2 223 100

59 %

22 200

91 %

6,5

YHTEENSÄ

309

105

3 780 000

12 200

75 %

4,8

Seuratuen tärkeimpiä tavoitteita oli liikkujien määrän lisääntyminen. Hakulomakkeessa

piti ilmoittaa hankerahoituksen myötä perustettavien uusien harrastajaryhmien määrä.

Eri seurojen ja lajien välisten harrastajaryhmien koko saattaa vaihdella huomattavasti,

joten määrien tarkka vertailu ei ole mielekästä. Harrastajaryhmien määrä antaa silti jon-

kinlaista osviittaa liikkujien määrän lisääntymisestä. Toiminnallisissa hankkeissa uusia

harrastajaryhmiä pystyttiin perustamaan hakemusten perusteella keskimäärin 3,4 kap-

paletta. Laskennallisesti yhden harrastajaryhmän perustaminen maksoi hieman yli 1 400

euroa. Palkkaushankkeissa suunnitelmissa oli perustaa enemmän ryhmiä, keskimäärin

6,2 kappaletta, mutta myös kustannus yhdelle ryhmälle oli suurempi: vajaat 3 600 euroa.

Siten toiminnallisissa hankkeissa ryhmien perustamista voi pitää kustannustehokkaam-

pana. Vertailussa täytyy huomioida se, että toiminnallisissa hankkeissa päätarkoituksena

usein oli järjestää toimintaa tietylle ryhmälle, jolloin tuki kohdentui suoraan ryhmän pe-

rustamisesta aiheutuville kuluille. Tällaisissa tapauksissa tuki oli edellytyksenä uusien

harrastajien rekrytointiin. Palkkaushankkeissa kustannukset ovat monisyisempiä. Palk-

kaamisella voidaan taata ryhmien pysyvyys ja jatkuva jäsenkasvu paremmin kuin toimin-

nallisissa hankkeissa.

3.2 Seuratukihankkeiden tavoitteet ja uudet toimintamuodot

Hakemuksista analysoitiin myös hankkeiden tavoitteita ja uusia toimintamuotoja. Ana-

lyysia rajoitti hakemusten laajuuden vaihtelevuus. Hakemusten perusteella seuratoimin-

nan kehittämisestä ei saatu täyttä kuvaa, sillä seuroilla lienee enemmän tavoitteita ja

uusia toimintoja kuin hakemuksiin oli kirjattu. Siten tässä kappaleessa esitetyt luvut ovat

hakemusten pohjalta nousseita vähimmäismääriä. Seuratuen tärkein tavoite on taata kai-

kille lapsille ja nuorille mahdollisuus liikuntaharrastukseen urheiluseurassa (OKM

2012). Tarkoituksena on ohjata urheiluseuroja hillitsemään tai jopa laskemaan toimin-

nan kustannuksia. Seuratuen ja harrastamisen hinnan yhteyksiä pohditaan tarkemmin

luvussa 5.

Ensimmäisen seuratyöntekijän palkkaamista edeltävä tapahtumaketju on seuroissa mo-

nesti hyvin samankaltainen: seuran toiminta on niin laajaa, ettei perustoimintaan ja ke-

hittämistyöhön pystytä enää vapaaehtoisvoimin, mutta seuran talous ei mahdollista

palkkausta täysin omin kustannuksin ilman maksujen merkittävää korottamista. Seura-

tuen toivotaan tuolloin toimivan 1–3 vuoden ajan maksujen puskurina. Tukiaikana am-

matillistuva seura pyrkii lisäämään jäsenmääräänsä niin paljon, että sen jälkeen

työntekijästä aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa kasvaneilla jäsentuotoilla. Yleisim-

piä tavoitteita hankkeilla olivatkin uusien harrastajaryhmien perustaminen ja seuran jä-

senmäärän lisääminen (taulukko 5). Seuran jäsenmäärän kasvattaminen korostui eten-

kin palkkaushankkeissa edellä kuvatuista syistä.

TAULUKKO 5 Seuratukihankkeiden yleisimmät tavoitteet.

Tavoite tai uusi

toimintamuoto

Hankkeiden

kpl-määrä

Tavoitteen ylei-

syys hakemuk-

sissa

Tavoitteen yleisyys

palkkaushankkeissa

Tavoitteen ylei-

syys toiminnalli-

sissa hankkeissa

Uusien harrastaja-

ryhmien perustaminen

288

93 %

95 %

92 %

Seuran jäsenmäärän

kasvattaminen

195

63 %

78 %

52 %

Harrastuskustannusten

hillitseminen

32 %

35 %

30 %

Koulu- tai päivähoito-

yhteistyö

32 %

46 %

21 %

Seurahallinnon

kehittäminen

29 %

46 %

16 %

Perheliikunnan

edistäminen

27 %

Vapaaehtoistoiminnan

kehittäminen

19 %

28 %

12 %

Drop outin

vähentäminen

18 %

24 %

13 %

Maahanmuuttajien

erityishuomiointi

16 %

20 %

13 %

Tyttö- tai poikaharras-

tajien erityishuomiointi

12 %

11 %

13 %

Selkeä uusi trendi seuratukihankkeissa oli perheliikunnan edistäminen. Useimmiten

seura halusi perustaa vanhemmille tai isovanhemmille ja lapsille yhteisiä ryhmiä. Myös

vanhemmille perustettavia omia ryhmiä lasten harrastusvuorojen aikaan oli suunnit-

teilla. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon huomiota kiinnittävissä hankkeissa tavoitteena

oli useimmiten lisätä lajin vähemmistösukupuolen harrastajamääriä uusien ryhmien

avulla. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ei ollut yhdessäkään hankkeessa tär-

keimpiä tavoitteita, vaan toimenpiteet olivat melko vähäisiä.

Toiminnallisiin hankkeisiin verrattuna palkkaushankkeiden tavoitteena oli huomatta-

vasti useammin seurahallinnon ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Vaikka useissa

hankkeissa oli tarkoitus kehittää vapaaehtoistyötä, toimenpiteiden kuvaaminen asian

edistämiseksi jäi hakemuksissa abstraktille tasolle. Palkkaushankehakemuksissa pää-

sääntöisesti tuotiin esille ymmärrys siitä, ettei työntekijän palkkaaminen tarkoita sitä,

että kaikki aiemmin vapaaehtoisuuteen perustuva seuratoiminta voidaan jatkossa vas-

tuuttaa työtekijälle.

Taulukon ulkopuolelle jätettiin ne tavoitteet, joiden yleisyys alitti 10 % hakemuksista.

Seuroilla oli paljon myös sellaisia tavoitteita, joita esiintyi hakemuksissa harvakseltaan.

Tällaisia olivat esimerkiksi yhteisöllisyyden lisääminen (9 % hankkeista) ja yhteistyöver-

koston kehittäminen (8 %). Jopa huolestuttavan vähäisissä määrin hakemuksista ilmeni

nuorten osallisuuden edistäminen urheiluseuratoiminnassa (3 % hankkeista).

3.3 Eri lajit ja taustayhteisöt seuratuen kokonaisuudessa

Seuratoiminnan kehittämistuen kautta avustettiin 64 eri lajiin liittyvää toimintaa. Osassa

hankkeista kehittämistuki osoitettiin seuran sisällä jollekin tietylle lajille tai jaostolle. La-

jien määrä yhdessä hankkeessa vaihteli yhdestä kahdeksaan lajiin. Hakemuksissa mai-

nittu monilajinen kerhotoiminta tai oheisharjoittelu, jumppa ja muu löyhästi lajisidonnai-

nen toiminta määriteltiin perusliikunnaksi. Perusliikunta nousikin yleisimmäksi lajiksi

hankkeissa (taulukko 6 seuraavalla sivulla). Taulukossa esitetyt määrät on laskettu yh-

teen kaikkien hankkeiden kaikista lajeista, jolloin yhdellä seuralla voi olla useita lajeja.

Yhteensä 53 hankkeessa lajivalikoimasta löytyi enemmän kuin yksi laji. Näistä 26 seu-

rassa oli kaksi eri lajia, 11:ssä kolme eri lajia ja 16:ssa vähintään neljä eri lajia. Kolmen

hankkeen osalta hakemuksista tai seuran verkkosivuilta ei selvinnyt, minkä lajin toimin-

taa avustuksella aiotaan kehittää.

Myös palkkaushankkeissa lajien kirjo oli laaja: palkkausten kautta avustusta allokoitui 41

eri lajille. Palkkaushankkeissa korostuivat sellaiset lajit, joissa seurojen ammattimaistu-

misen on tiedetty olevan pitkällä ja joissa on paljon ammattivalmennusta. Eniten tukea

kohdistui jalkapalloon (30 seuraa), voimisteluun (15), salibandyyn (14), perusliikuntaan

(11), yleisurheiluun (11) ja hiihtoon (10). Myös muissa isoissa palloilulajeissa: lentopal-

lossa, jääkiekossa, pesäpallossa ja koripallossa merkittävä osa hankkeista kohdistui palk-

kaukseen.

TAULUKKO 6 Eri lajien yleisyys seuratukihankkeissa.

Laji

Seuroja

palkkaus-

hankkeissa

Palkkaus-

hankkeiden

osuus

Perusliikunta

25 %

Jalkapallo

71 %

Yleisurheilu

35 %

Salibandy

54 %

Voimistelu

58 %

Hiihto

45 %

Lentopallo

37 %

Suunnistus

28 %

Jääkiekko

41 %

Pesäpallo

60 %

Tanssi

14 %

Koripallo

64 %

Uinti

45 %

Paini

40 %

Taitoluistelu

44 %

Tennis

44 %

Judo

25 %

Nyrkkeily

33 %

Luontoliikunta ja retkeily

0 %

Cheerleading

50 %

Golf

50 %

Purjehdus ja veneily

50 %

Sulkapallo

50 %

Ampumahiihto

0 %

Keilailu

33 %

Mäkihyppy

33 %

Pyöräily

33 %

Ratsastus

0 %

Ringette

33 %

Voimailu

33 %

Amerikkalainen jalkapallo

0 %

Karate

0 %

Luistelu

0 %

Miekkailu

50 %

Parkour

100 %

Soutu

50 %

Taekwondo

50 %

Triathlon

50 %

Aikido

0 %

Akrobatia

0 %

Alppihiihto

0 %

Ammunta

0 %

Brasilian ju-jutsu

100 %

(jatkuu)

TAULUKKO 6 (jatkoa) Eri lajien yleisyys seuratukihankkeissa.

Laji

Seuroja

palkkaus-

hankkeissa

Palkkaus-

hankkeiden

osuus

Capoeira

0 %

Frisbeegolf

0 %

Hiihtosuunnistus

100 %

Hokutoryu ju-jutsu

100 %

Kaukalopallo

0 %

Kiipeily

0 %

Käsipallo

100 %

Lacrosse

0 %

Lumilautailu

0 %

Melonta

100 %

Pikaluistelu

0 %

Potkunyrkkeily

100 %

Seikkailu-urheilu

100 %

Squash

100 %

Sukellus

0 %

ITF taekwon-do

100 %

Taido

0 %

Toiminnallinen harjoittelu

100 %

Seuratoiminnan kehittämistukea saaneet seurat ilmoittivat taustajäsenyydekseen yh-

teensä 56 eri järjestöä. Kuuden hankkeen hakemuksessa ei ollut tietoa taustaorganisaa-

tiosta. Yleisin taustaorganisaatio oli lajiliitto (taulukko 7). Eniten seuratuen kautta tukea

allokoitui Palloliiton (31 seuraa), Voimisteluliiton (21) ja Urheiluliiton (20) jäsenseu-

roille. Sport.fi-sivuston lajiliittolistauksen 71 liitosta 42 sai seuratukea. Lisäksi tukea sai-

vat kahden sellaisen lajin jäsenseurat, joita ei mainittu Sport.fi-sivuston lajiliittolistalla:

Suomen Frisbeegolfliiton ja Suomen Lacrosseliiton jäsenseurat. Lajiliitoista tuen ulko-

puolelle jäivät esimerkiksi AKK-motorsport, Ampumaurheiluliitto, Jääpalloliitto ja Pai-

nonnostoliitto. Reilun kymmenen hankkeen lähin taustajäsenyys oli oma liikunnan

aluejärjestö. Lisäksi 30 hankkeen taustaorganisaatioksi oli ilmoitettu joku muu keskus-

järjestö. Näitä olivat Suomen Työväen Urheiluliitto (19 seuraa), Suomen Latu (6), Valo

(2), Opiskelijoiden Liikuntaliitto (1) sekä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU (1).

TAULUKKO 7 Seuratoiminnan kehittämishankkeiden taustaorganisaatiot.

Taustajäsenyys

Eri järjestöjä

Hank-

keita

Lajiliitot

262

Liikunnan aluejärjestöt

Muut keskusjärjestöt

3.4 Yhteistyö seuratukihankkeissa

Vajaa puolet seuratukihankkeista ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä paikallisten toimijoi-

den tai esimerkiksi lajiliiton kanssa. Yhteistyö ei kuitenkaan pääsääntöisesti ollut hank-

keissa suuressa roolissa, vaan kumppanuuksiksi valikoitui rutiininomaisia tahoja. Esi-

merkiksi harjoitusvuorojen hakeminen kunnan liikuntatoimesta kuuluu seuran rutiinei-

hin, eikä sitä voi pitää toiminnan kehittämisen kannalta yhteistyökumppanuutena. Muu-

tamissa yksittäisissä hankkeissa yhteistyö oli suuressa roolissa paikallisesti kunnan,

yhdistysten ja seurojen sekä koulujen kanssa. Joissakin hankkeissa mukana oli myös laji-

liitto. Usein tavoitteena oli testata jotakin uutta toimintamallia tai kehittää seuratoimin-

taa sellaisella tavalla, että tuloksista olisi hyötyä myös muille seuroille.

Koulu- tai päiväkotiyhteistyötä tehtiin tai asetettiin tavoitteeksi aloittaa 99 seuratuki-

hankkeessa 53 paikkakunnalla. Näitä seuroja oli kaikissa maakunnissa. Tyypillisesti yh-

teistyö tarkoitti lajiesittelyjä liikuntatunneilla, iltapäiväkerhoja, osallistumista koulun

tapahtumiin tai ohjattua toimintaa välitunneilla. Liitteessä 1 näkyvät kaikki seurat, joissa

toimitaan yhdessä koulujen kanssa tai tarjotaan koulujen oppilaille toimintaa. Seurojen

määrä paikkakunnilla vaihteli 1–11:n välillä. Eniten yhteistyötä seurojen ja koulujen vä-

lillä oli Helsingissä (11 seuraa), Jyväskylässä (5), Turussa (5), Espoossa (4), Kirkkonum-

mella (4) ja Raumalla (4).

Maakunnista eniten kouluyhteistyöseuroja oli Uudellamaalla (29 seuraa), Varsinais-Suo-

messa (10), Keski-Suomessa (8), Satakunnassa (8) ja ja Etelä-Pohjanmaalla (7). Väkilu-

kuun suhteutettuna kouluyhteistyöseuroja oli eniten Kainuussa, Satakunnassa ja Etelä-

Pohjanmaalla, vähiten Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Toi-

mintaa järjestävien seurojen lajivalikoima oli monipuolinen (taulukko 8 seuraavalla si-

vulla). Eri lajeja seuroista löytyi yhteensä 28. Mukana oli 17 useaa lajia tarjoavaa seuraa

ja 82 yhden lajin seuraa tai lajijaostoa. Yleisimmät lajit seuroilla olivat jalkapallo, tanssi,

yleisurheilu, jääkiekko ja pesäpallo. Myös harvinaisempia lajeja löytyi, kuten amerikka-

lainen jalkapallo, frisbeegolf, lacrosse, soutu ja toiminnallinen harjoittelu.

Koulujen kanssa yhteistyötä tekevien hankkeiden osalta jako toiminnallisiin hankkeisiin

ja palkkaushankkeisiin poikkesi merkittävästi yleisestä linjasta. Yhteensä seuratukea

palkkaukseen sai 43 % kaikista hankkeista. Niistä hankkeista, jotka tekevät koulujen

kanssa yhteistyötä, palkkaushankkeiden osuus oli peräti 62 %. Siten voi päätellä, että seu-

ratyöntekijän palkkaaminen avaa resursseja kouluyhteistyön kehittämiselle.

TAULUKKO 8 Eri lajien määrät koulujen ja päiväkotien kanssa yhteistyötä tekevissä seuroissa.

Lajit

Seurojen

määrä

Jalkapallo

Tanssi

Yleisurheilu

Jääkiekko

Pesäpallo

Salibandy

Suunnistus

Voimistelu

Hiihto

Koripallo

Lentopallo

Perusliikunta

Paini

Uinti

Amerikkalainen jalkapallo

Ampumahiihto

Golf

Sulkapallo

Taekwondo

Voimailu

Frisbeegolf

Hiihtosuunnistus

Judo

Lacrosse

Ringette

Soutu

Taitoluistelu

Toiminnallinen harjoittelu

4 Haku- ja jakoprosessi 2013

Seuratuen hakemisen ja jakamisen siirtyminen pois järjestöiltä OKM:n liikuntayksikön

vastuulle muutti oleellisesti koko prosessia. Aikaisemmissa malleissa vastuu oli ollut joko

yhdellä tai useammalla liikuntajärjestöllä ja hakemusten läpikäymiseen ja arviointiin

osallistui useampi henkilö. Samalla hakemusarviointiin osallistuneet liikuntajärjestöt si-

toutuivat kukin omilla tahoillaan prosessiin ja siihen liittyneisiin toimenpiteisiin.

4.1 Prosessin siirtyminen liikuntajärjestöiltä ministeriölle

Vuoden 2012 keväällä ministeriössä oli näky siitä, että seuraavana vuonna prosessi ko-

konaisuutena siirtyisi liikuntayksikön vastuulle. OKM:n liikuntayksikössä työskentelevän

ylitarkastaja Hannu Tolosen mukaan kyse oli myös ajoituksellisesti sopivasta kohdasta,

koska kolmas ministeriön rahoittama Lasten ja nuorten liikuntaohjelmakausi päättyi

vuoden 2011 lopussa, ja samalla oli tarve määritellä uudelleen erilaiset avustusmuodot

liikuntajärjestöille:

Edellisen hallituskauden lopussa oli keskustelua siitä, miten seuratuen käy, kun se oli

ollut siinä kahdessa, melkein kolmessa miljoonassa. Sitten käytiin sitä keskustelua, että

2012 vuodesta tulee sellainen välimenovuosi, kun Lasten ja nuorten liikuntaohjelma

päättyi hallituskauden lopussa, eikä ollut vielä tietoa siitä, mitä tulee tapahtumaan. Kui-

tenkin jätettiin se varaus, että saadaan nämä vanhat tehtyä pois. Keväällä 2012, kun val-

tion talousarviovalmistelua tehtiin, oli selvää, että tähän seuratukeen tulee isompi

kokonaisuus. Samaan aikaan oli tiedossa, että tänne liikuntayksikköön tulee yksi ihmi-

nen lisää, jonka vastuulle tämä seuratuki ja sen valmistelu tulee. Aika pian alettiin tehdä

niitä painotuksia seuratuen sisältöihin ja oli myös selvää, että ministeri haluaa hankkei-

siin liittyvän päätöksenteon siirtyvän liikuntayksikköön. (Ylitarkastaja Hannu Tolonen,

OKM)

Päätös prosessin siirtämisestä ministeriöön sai tukea Valtiontalouden tarkastusviraston

(2012) tekemästä laillisuustarkastuskertomuksesta, jossa todettiin, että OKM on delegoi-

nut valtionavustusten käyttöön liittyvää toimivaltaa yhdistyksille ja säätiöille yhä laajem-

min. Osa edelleen jaetuista avustuksista oli rahallisesti mittavia ja niihin katsottiin liitty-

neen tosiasiallista julkisen vallan käyttöä, mitä voitiin pitää pelkästään viranomaistehtä-

vänä.

Seuratukiprosessin siirtäminen ministeriöön mahdollisti myös sen, että rahoittaja pystyi

määrittelemään tuen sisällölliset tavoitteet. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhin-

mäen eritysavustaja Jussi Saramon mukaan tavoitteena oli sekä paikallistason toiminnan

kehittäminen että veikkausvoittovarojen uudelleen kohdentaminen:

Liikuntayksikössä oli erilaisiakin näkemyksiä siitä, mitä seuratuen kanssa tehdään, mut-

ta ei me yritetty heti hakea kokonaisuutta vaan sitä, mikä on paras tapa edetä ja mitä

lähdetään tavoittelemaan. Mutta se mutu-tuntuma vahvistui, että halutaan tukea paikal-

lista toimintaa, kohdistaa raha kentälle ja priorisoida, kun tiedetään, etteivät liikunnalle

kohdennetut rahat kasva ainakaan niin paljon kuin aiemmin. Sillä linjalla, että kaadetaan

kaikki lisärahat valtakunnallisille järjestöille, ei olisi ainakaan jatkettu. Tavoitteena oli

myös se, että tällä tuella olisi ohjaavaa vaikutusta kuntiin siten, että kunnissa havahdut-

taisiin seurojen tukemiseen liittyviin asioihin. (Erityisavustaja Jussi Saramo, OKM)

Tuen jakokriteerien yhtenä sisällöllisenä vaikuttimena oli hallitusohjelma (2011, 37), jo-

hon oli kirjattu tavoitteeksi edistää matalankynnyksen seuratoiminnan kehittämistä ja

toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voitaisiin entistä paremmin paikallisesti

tukea. Myös Suomen Liikunnan ja Urheilun koolle kutsuma Seuratoiminnan neuvottelu-

kunta päätyi samaan lopputulokseen. Neuvottelukunta toimi noin vuoden ajan (2011–

2012), ja sen pääasiallisena tehtävänä oli pohtia seuratoiminnan kehittämistä ja tulevai-

suuden tavoitteita. Toiminta pohjautui liikuntajärjestöjen yhteisesti hyväksymään Visio

2020:een Olemme maailman liikkuvin urheilukansa. Neuvottelukunnan jäsenistössä oli

mukana liikuntajärjestöjen edustajia, OKM:n liikuntayksikön virkamiehiä ja muita

asiantuntijoita. Puheenjohtajina toimivat liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi ja

SLU:n puheenjohtaja Timo Laitinen. (SLU 2011.) Vuoden 2012 lopussa neuvottelukunta

linjasi, että seuratukea tulee kohdistaa perustoimintaan ja sellaisiin toimenpiteisiin, jotka

mahdollistaisivat laadukkaan perustoiminnan järjestämisen kohtuullisilla kustannuk-

silla. (Seuratuki 2012.)

Syksyllä 2012 liikuntayksikköön ylitarkastajaksi valittu Sari Virta sai vastuulleen seura-

tuen haku- ja jakoprosessin. Syksy oli tiivistä valmistelua ja päättyi ministeri Arhinmäen

pitämään tiedotustilaisuuteen, jossa esiteltiin seuratuen keskeiset tavoitteet, myönnettä-

vän tuen kokonaismäärä ja prosessin aikataulu. Tilaisuudesta tehdyssä tiedotteessa to-

dettiin muun muassa seuraavaa:

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen keskeisiä liikuntapoliittisia tavoitteita

on taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus liikuntaharrastukseen urheiluseu-

rassa. Liikunnan määrärahoja tullaan suuntaamaan entistä enemmän ruohonjuuritason

toimintaan. Siksi seuratuen rahoitusta tullaan kasvattamaan ensi vuonna 2,3 miljoonalla

vuoden 2012 budjettiin nähden. Seuratuki on tarkoitettu urheilu- ja liikuntaseurojen pe-

rustoiminnan kehittämiseen. Seuratuen avulla vahvistetaan seuratoiminnan laatua, ke-

hitetään, uudistetaan ja laadunnetaan perustoimintaa, sekä mahdollistetaan liikunnan

harrastaminen taloudellisesti erityisesti lapsille ja nuorille. (OKM 2012.)

Tarkemmat hakuohjeet ja kriteerit ilmoitettiin tammikuussa 2013. Haku avautui helmi-

kuussa ja päättyi 15.3.2013. (OKM 2012.) Ministeriö järjesti infotilaisuuden liikuntajär-

jestöille maaliskuun alussa, ja siellä käytiin läpi tuen hakemiseen liittyviä asioita sekä jär-

jestöjen mahdollisuuksia antaa lausuntoja omien seurojensa ja yhdistystensä hakemuk-

sista.

Hakuprosessin valmisteluvaiheessa sekä hakuprosessin ollessa käynnissä keskustelua

herätti Sari Virran mukaan eniten harrastamisen hintaan liittynyt kriteeri, jonka mukaan

tukea sai toimintaan, jossa kuukausittaiset kustannukset ovat enintään 50 euroa:

Hinta oli myös päätöksentekovaiheessa suuren harkinnan alla, koska jos esimerkiksi pal-

kataan seuraan henkilö, se harrastamisen hinta toteutuu jossain tasolla seurassa, muttei

ei kaikilla. Ja tämä oli se vaikein asia selventää myös hakuohjeisiin, että mitä se raja [50

euroa] tarkoittaa. (Ylitarkastaja Sari Virta, OKM)

Konkreettisen hintakaton asettaminen toimikin enemmän keskustelun herättäjänä kuin

yksiselitteisenä poissulkevana tai tuen puoltamista määrittävänä kriteerinä.

Hakemuksia kertyi määräaikaan mennessä 1 205 kappaletta. Hakuprosessiin liittynyt

tekninen epäkohta oli ministeriön sähköisen tietojärjestelmän (Salama) toimimatto-

muus. Liikuntajärjestöjen toteuttamissa hakuprosesseissa lomakkeet oli voitu täyttää

sähköisesti ja perustiedot (esim. seuran jäsenmäärä, harrastajien määrä) hakijoista tal-

lentuivat Excel-taulukkoon. Salama-järjestelmää ei saatu kuitenkaan toimimaan, ja pro-

sessin läpiviemiseksi päädyttiin paperisiin hakemuslomakkeisiin. Hakemisvaiheessa se

ei aiheuttanut ongelmia, mutta lomakkeiden mekaaninen käsittely vei aikaa:

Viikoilla 15 ja 16 liikuntajärjestöt kävivät antamassa ministeriössä lausuntoja hakemuk-

sista. Olin silmäillyt sitä ennen lomakkeet, ja lajittelimme lomakkeet järjestöittäin. Lau-

suntojen antamiseen meni kaksi ja puoli viikkoa aikaa, koska osa järjestöistä tuli yksittäi-

sinä päivinä. Se lausuntojen antaminen työllisti paljon, koska hakemuksia rahdattiin

edestakaisin kirjaamoon ja tänne. Kirjaamo ehti käsitellä noin 500 hakemusta ennen lau-

sunnon antajien kommentointikierrosta ja sitten kävi niin, että osalla hakemuksista oli

diaarinumero ja osalla ei. Kesti kaikkiaan viisi viikkoa, että kaikki hakemukset olivat kir-

jattuna Salama-järjestelmässä. Toki luin sinä aikana hakemuksia, mutta oikeasti pääsin

töihin vasta sitten, kun kaikki oli kirjattu eli huhtikuun lopussa. (Ylitarkastaja Sari Virta,

OKM)

Päätökset tukea saaneista seuroista julkaistiin kesäkuun 19. päivä. Kaikille tukea saaneil-

le seuroille ei kuitenkaan lähtenyt OKM:n tietojärjestelmässä olleen teknisen ongelman

takia päätöskirjettä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tukiraha oli siirtynyt seuran ti-

lille, mutta päätöstä sen myöntämisestä ja ohjeistusta käyttömahdollisuudesta ei ollut

olemassa. Tukea saaneissa seuroissa tilanne aiheutti hämmennystä ja viivästytti toimin-

nan aloittamista, sillä avustusta ei uskallettu ottaa käyttöön.

Seuratuen jakamiseen ja hakemiseen liittyneen prosessin siirtäminen pois liikuntajärjes-

töiltä oli laajemmassa viitekehyksessä toimenpide, jolla haluttiin osoittaa liikunnan kan-

salaistoimintaan kohdistettavan rahoituksen painopiste tulevaisuudessa. Yhteistyötä

liikuntajärjestöjen kanssa seuratukiprosessissa tehtiin, mutta valmistelu- ja päätösvalta

oli siirtynyt kokonaan OKM:n liikuntayksikölle.

4.2 Lajiliittojen ja aluejärjestöjen arvio seuratuen haku- ja jakoprosessista

Lajiliitoille ja liikunnan aluejärjestöille tehtiin helmi–maaliskuussa kysely seuratuen

haku- ja jakoprosessista. Kysely lähetettiin vuoden 2013 lausunnonantajille ja aluejärjes-

töjen seurakehittäjille (n = 70). Yhteystietolista koostettiin OKM:ltä ja Valo ry:ltä saa-

duista tiedoista. Kyselyyn vastasi 57 henkilöä, joista 14 oli aluejärjestöjen työntekijöitä ja

43 lajiliittojen tai muiden liikuntajärjestöjen edustajia. Vastausprosentti oli 76. Kyselyllä

selvitettiin järjestöjen näkemyksiä seuratuen uudistusprosessista, tukitoimista hank-

keille sekä mahdollisuuksista osallistua hankkeiden seurantatietojen keräämiseen. Vas-

taajat arvioivat vuosien 2013 haku- ja jakoprosessia sekä vuoden 2014 hakua. Kysely

löytyy liitteestä 3.

Kyselyssä tiedusteltiin alueiden ja lajiliittojen näkemyksiä haku- ja jakoprosessin toimi-

vuudesta, sen siirtymisestä ministeriöön ja vaikuttamismahdollisuuksista jakoprosessiin

liittyen (kuvio 3). Vastaajat arvioivat kysymyksiä ja väittämiä asteikolla 1–5 (1 = erittäin

huono, 5 = erittäin hyvä).

Kriittisimmin suhtauduttiin vaikuttamismahdollisuuksiin (keskiarvo 2,3). Aluejärjestö-

jen antamat arvosanat olivat selvästi huonommat (ka. 1,8) kuin lajiliittojen arvosanat (ka.

2,5). Haku- ja jakoprosessin siirtyminen ministeriöön jakoi mielipiteitä, mutta enemmis-

tön mielestä ratkaisu ei ollut hyvä. Aluejärjestöt suhtautuivat tähänkin lajiliittoja kriitti-

semmin. Suurin osa vastaajista koki koko haku- ja jakoprosessin neutraalisti eli kokonai-

suus ei ollut kovin huono, mutta ei myöskään kovin hyvä.

KUVIO 3 Liikuntajärjestöjen vastausten keskiarvot seuratuen jako- ja hakuprosessista vuonna 2013

(1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä).

Avovastauksissa vastaajat kritisoivat paperisia hakulomakkeita ja niistä aiheutuneita

käytännön ongelmia sekä vanhasta hakujärjestelmästä luopumista. Eniten ihmeteltiin

sitä, miksi vanha, toimiva sähköinen systeemi korvattiin paperihaulla. Sähköisen haun

etuja olivat esimerkiksi nopeus, avoimuus ja hakukynnyksen madaltaminen seurojen

kannalta. Vanhassa systeemissä lajiliitot ja liikunnan aluejärjestöt pystyivät tarkastele-

maan hakemuksia ja hankeraportteja missä ja milloin tahansa hankekauden aikana. Jär-

jestöt myös näkivät toistensa kommentit ja arviot hakemuksista. Nämä seikat tekivät

hankkeiden seurannasta helpompaa. Nyt järjestöt saivat hakemukset käyttöönsä vain

pyytämällä niitä seuroilta erikseen.

3,0

3,5

2,8

2,5

3,5

2,6

3,3

2,6

1,8

3,4

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0

Seuratukeen liittyvä hakuprosessi oli vuosina 2013-

2014

Tiedotus seuratuen jako- ja hakuprosessista oli

Seuratuen haku- ja jakoprosessin siirtyminen

opetus- ja kulttuuriministeriölle oli ratkaisuna

Liikuntajärjestöjen mahdollisuus vaikuttaa

seuratuen haku- ja jakoprosessiin oli

Seuratuen jakokriteerit olivat mielestäni

Lajiliitot Aluejärjestöt

Aikanaan Nuoren Suomen ja SLU:n pystyyn laittama jakoprosessi tiedon käsittelyjärjes-

telmineen ja sähköisten hakemusten kierrätyksineen oli aivan loistava. Todella harmit-

tavaa, että siitä on luovuttu. Hyvä ja valmis järjestelmä lojuu jossain käyttämättömänä.

Kyseiseen järjestelmään käytettiin yhteisiä rahoja, joten kyse on myös melkoisesta ta-

lousresurssin tuhlaamisesta. Vanha järjestelmä hakemusten kierrätyksineen oli hyvin lä-

pinäkyvä ja reilun tuntuinen. (Lajiliiton edustaja)

Hakemusten täyttäminen paperiversioina on täysin käsittämätöntä. Aikaisempi sähköi-

nen järjestelmä toimi hyvin, oli ketterä ja notkea käyttää, ja siitä jäi lajien ja alueiden

käyttöön kaikki tiedot myös myöhempää tutustumista ja tsekkausta varten. Lausuntojen

antaminen taas on hieman ongelmallinen, kun lajiliitoilla ei ole käsitystä siitä, kuinka

paljon lausunnot loppupeleissä vaikuttavat. Lajeilla on asiantuntemus seuroistansa, ei

ministeriöllä. Miksi tätä ei huomioida tarpeeksi? (Lajiliiton edustaja)

Olennaista ei ole kuka vetää, hallinnoi tai johtaa prosessia, vaan prosessin sujuvuus, yh-

teistyö, jne. parhaan tuloksen ja joustavan haun toteuttamiseksi. Ensin kehitetään toi-

miva sähköinen hakujärjestelmä ja sitten palataan mykän filmin aikakauteen ja

paperiseen hakuun. Nyt aikataulu petti pahasti, osa lajeista ja hankkeista kärsi tässä.

Hankearvioinneissa ja päätöksissä tuli aika pahoja hutilyöntejä, paikallistuntemus ja

käytännön tieto toimijoista aiheutti muutamia aivan käsittämättömiä tukipäätöksiä.

(Aluejärjestön edustaja)

Myös aikataululliset asiat vaikeuttivat toimintaa, esimerkiksi tiedot hakijoista saatiin joi-

denkin vastaajien mielestä liian myöhään. Vaikeuksia oli muissakin tiedottamiseen liitty-

vissä asioissa. Aikaisemmin sekä aluejärjestöillä että lajiliitoilla oli mahdollisuus hake-

musten kommentointiin. Nykysysteemissä pelkästään lajiliiton edustajalla on mahdolli-

suus antaa oman lajin hakemuksista lausunnot, joissa joko puolletaan tai ei puolleta ha-

kemusta. Sekä lajiliitot että aluejärjestöt pitivät tätä ratkaisua epäonnistuneena. Alue-

järjestöjen näkemys oli, että niiltä löytyisi hakemusten arvioinnin kannalta arvokasta pai-

kallisnäkemystä. Aluejärjestöt mielsivät roolinsa neutraalimmaksi lajisidonnaisiin liittoi-

hin verrattuna. Lajiliitoissa vanhan systeemin vuoropuhelua hakemuksista pidettiin tär-

keänä. Myös poikkeavia näkemyksiä oli: joku piti hyvänä, että yksi välikäsi on pudonnut

pois. Sekä aluejärjestöissä että lajiliitoissa oltiin huolissaan siitä, että päätöksenteko siir-

tyi uuden toimintatavan myötä kauemmas kentästä:

Huonona puolena on, että OKM:ssa ollaan päätöksenteossa pelkän paperin varassa, laji-

liitoilla ja aluejärjestöillä parempi kuva käytännön asioista ja tilanteesta seurassa. (Alue-

järjestön edustaja)

Uuden systeemin lausunnon antamisen mielekkyys kyseenalaistettiin vastauksissa. Sitä

kritisoitiin sekä prosessitasolla että sisällöllisesti. Lausunnot piti käydä antamassa minis-

teriössä kahden viikon aikajaksolla. Tämä oli ainoa aika myös tutustua varsinaisiin hake-

muksiin, mikäli niitä ei ollut pyydetty seuroilta erikseen. Vastaajien mielestä prosessiin

osallistuneiden organisaatioille aiheutui korvaukseton urakka, mikä aiheutti närää. Toi-

mintatapaa pidettiin huonona, sillä se oli turhauttava, aikaa vievä ja joustamaton. Käytän-

töä haluttaisiin avoimemmaksi. Useat vastaajat olivat lisäksi sitä mieltä, ettei lausunnoilla

ollut vaikuttavuutta. Vanhassa systeemissä ollut mahdollisuus asettaa hakemukset tär-

keysjärjestykseen jakoi mielipiteet: osa kaipasi tätä ominaisuutta takaisin, osa kiitteli sen

poistumista.

Liikuntajärjestöjen edustajien vastauksissa oli havaittavissa tyytymättömyys siihen, että

heidän vaikuttamismahdollisuutensa heikentyivät edellisvuosiin verrattuna. Myös minis-

teriön tekemät päätökset kyseenalaistettiin, koska tietoja siitä, mitkä tekijät aiheuttivat

myönteisen tai kielteisen tukipäätöksen, ei ollut avoimesti saatavilla. Liikuntajärjestöjen

antama kritiikki on ymmärrettävää, koska sekä aluejärjestöjen että lajiliittojen pitäisi

auttaa tukea hakevia ja saavia seuroja hankekauden aikana. Haku- ja jakoprosessi jättää

nykyisellään järjestöjen asiantuntemuksen osittain käyttämättä. Se voi vähentää sitoutu-

mista koko prosessiin. Ongelmaksi muodostuu myös se, että ilman tukea jääneet seurat

eivät saa välttämättä kunnollista palautetta keneltäkään siitä, mitkä tekijät aiheuttivat

kielteisen päätöksen. Myöntökriteerien läpinäkyvyys on edellytys sille, että jakoprosessi

on tasapuolinen kaikille hakijoille ja tasapuolisuus on myös kaikille näkyvillä:

Me olemme aikaisemmin voineet tukea seuratuen kautta erillisiä hankeseuroja, joihin

olemme laittaneet vuosittain merkittävän omapanostuksen. Toiminnallinen tuki tämän

päälle on laittanut valitsemissamme seuroissa vauhdin päälle. Tästä tukemisesta on

syöty tehoja, kun emme voi enää kohdentaa tukea ko. toimintaan. Tässä olemme kuiten-

kin olleet kriittisiä ja tukea on ehdotettu vain hyville suunnitelmille ja poten-tiaalisille

seuroille. Tulokset on puhunut puolestaan. Nyt liiton strategian mukaiset ja seuratuen

kriteerien mukaiset seurat jää ilman tukea, jos hakemus on kevyt. Pienikin seura pienillä

resursseilla tekee isoja, kun innostuu ja siihen tukea. (Lajiliiton edustaja)

Tuntuu melko käsittämättömältä, että kun rahaa on ollut nyt jaossa enemmän kuin aiem-

min, on hakemusten arviointiprosessi hoidettu kevyemmin kuin ennen (aluejärjestöillä

ei oikeutta lausuntoon lainkaan + ne joilla oikeus, niin sen todellinen merkitys ilmeisen

heikko). (Aluejärjestön edustaja)

Noin viidesosa vastaajista oli sitä mieltä, että hakuprosessin siirtyminen ministeriöön oli

hyvä tai erittäin hyvä ratkaisu. Vastaajien mielestä ministeriö oli tuen jakajana neutraa-

limpi. Osittain prosessi myös yksinkertaistui entiseen verrattuna, koska arvioitsijoita oli

vähemmän. Uuden järjestelyn hyvänä puolena voidaan pitää myös aluejärjestöjen seura-

kehittäjien työmäärän vähenemistä haussa. Aluejärjestöt pystyivät keskittymään seuro-

jen sparraamiseen ja tukemiseen sekä hakuvaiheessa että hankekaudella. Tuen kohdista-

minen seurojen perustoimintaan sai kannatusta. Useat vastaajat olivat sitä mieltä, että

uusi järjestelmä oli myöntökriteereiltään tasapuolisempi. Myöntökriteereitä myös kriti-

soitiin. Osa oli sitä mieltä, ettei kriteereissä huomioitu lasten ja nuorten kilpaurheilua.

Jotkut pitivät 50 euron kuukausikustannusten rajaa keinotekoisena, toiset kiittelivät sen

pohjalta noussutta keskustelua harrastamisen kalleudesta. Osa vastaajista koki, että ha-

kuprosessista vastaavalla taholla ei ollut merkitystä, sillä tärkeimpänä asiana pidettiin

prosessin sujuvuutta:

Uudessa systeemissä erinomainen parannus oli tuen kohdistaminen ennen kaikkea

perustoimintaan, eikä mitä erikoisempiin hankkeisiin. (Lajiliiton edustaja)

Hakemusprosessi on tasapuolisempi ja yksinkertaisempi, kun aluejärjestöt ovat pois vä-

listä. On myös hyvä, että lajiliittojen ei tarvitse pistää hakemuksia "arvojärjestykseen”,

näin voimme puolueettomasti vain kertoa oman näkemyksen seuran toiminnasta. (Laji-

liiton edustaja)

Sinällään seuratuen haku- ja jakoprosessin siirtyminen OKM:ään ei olisi ratkaiseva, mi-

käli vain resurssit hakuprosessin toteuttamiseen olisi turvattu. Nyt menty selvästikin

liian vähäisillä henkilöresursseilla, jolloin prosessia ei ole voitu hoitaa riittävän laaduk-

kaasti. (Lajiliiton edustaja)

Muutamat lajiliittojen ja aluejärjestöjen edustajat moittivat seurojen kannalta lyhyttä ha-

kuaikaa. Lisäksi hankkeiden arvioimiseen ja päätöksentekoon kului hakijoiden kannalta

liian pitkä aika. Käytännössä tämä näkyi siinä, että esimerkiksi työntekijän palkkauspro-

sessi voitiin laittaa käyntiin alkusyksyllä 2013. Valintaprosessin jälkeen useissa hank-

keissa palkattu työntekijä aloitti työskentelyn vasta loppuvuodesta. Aika hakemuksen

jättämisen ja konkreettisen toiminnan aloittamisen välillä oli liian pitkä. Hankkeiden toi-

mintavuoden tulokset eivät ole siten yksiselitteisesti seuratoimijoiden vastuulla, vaan

taustalla on ollut useita ulkopuolisia, toimintaa hidastavia tekijöitä. Sinällään tukieurojen

suuntaaminen palkkauksiin sai osalta järjestöjen edustajista kiitosta.

Hakemusten lausunnonantajien vastauksissa painottui tyytymättömyys nykyiseen ta-

paan jakaa seuratuki. Sähköisen hakujärjestelmän puuttuminen on heikentänyt tiedon-

kulkua eri suuntiin. Kyselyn vastauksista on havaittavissa, että uusi systeemi on

heikentänyt järjestöjen sitoutumista prosessiin ja mahdollisesti myös itse seurojen hank-

keisiin. Lisäksi päätösvallan siirtyminen ministeriöön on aiheuttanut tilanteen, jossa laji-

liittojen ja aluejärjestöjen seurakehittämisestä vastaavien rooli ja asiantuntemuksen

käyttö hakuprosessissa on jäänyt epäselväksi.

4.2.1 Liikuntajärjestöt seuratukihankkeiden tukena hakuprosessin aikana

Liikuntajärjestöiltä tiedusteltiin kyselyssä, millaisia tukitoimia ne tarjosivat seuroille ha-

kuprosessin aikana. Toimet seurojen tukemiseksi olivat joiltain osin päällekkäisiä, mutta

myös toisiaan tukevia. Tukitoimet hakuvaiheessa voi jakaa kahteen kategoriaan: viestin-

nällisiin keinoihin ja hakijakohtaisiin toimenpiteisiin, joista seuratuen yhteydessä on

käytetty nimitystä sparraus. Aluejärjestöissä seurojen tukemista hakuvaiheessa voi pitää

hyvin strukturoituna. Aluejärjestöissä seuratuen hausta tiedotettiin monipuolisesti verk-

kosivujen, uutiskirjeiden, kohdistettujen sähköpostien, tiedotteiden, ilmoitusten ja so-

siaalisen median avulla. Joku kertoi myös olleensa yhteydessä hakijoiden lajiliittoihin.

Kunkin järjestön käyttämät kanavat vaihtelivat. Lisäksi kaikilla alueilla järjestettiin seu-

ratukeen liittyviä infotilaisuuksia. Sparraamisen luonne ja intensiivisyys vaihtelivat sekä

alueiden kesken että hakijoittain. Keskeistä oli hakijan oma aktiivisuus. Sparrausapua an-

nettiin sekä tapaamisissa kasvokkain että sähköpostitse ja puhelimitse. Sisällöllisesti

sparraus keskittyi hakemuksen työstämiseen ja neuvontaan.

Jotkut seurat "kävivät sparrattavana" jotta saisivat laittaa merkinnän hakemukseen, että

meitä on sparrattu. Sparrattavia olisi saattanut olla enemmän, jos joulun "ylityövapaat"

eivät olisi lyhentäneet käytettävissä olevaa aikaa. Tämäkin määrä suhteutettuna käytet-

tävissä olevaan aikaan on resurssiemme kannalta jo erittäin vaativaa. (Aluejärjestön

edustaja)

Strategiatyötä seurojen kanssa, luin hakemuksia, kyselin tarkennuksia, kerroin omia nä-

kemyksiäni, haastoin miettimään yhä uudestaan mikä olisi seuran oman kehittymisen

kannalta oleellisin asia saada kuntoon, kannustin tekemään hyviä suunnitelmia ja jopa

varasuunnitelmia, että saadaan homma toteutumaan vaikka seuratukea ei tulisikaan. Ei

turhia hakemuksia vaan todellisia tulevaisuuden suunnitelmia. (Aluejärjestön edustaja)

Lajiliitoissa hakuprosessissa tukemisen muodot olivat samat kuin aluejärjestöissä. Tie-

dotus ja viestintä oli monipuolista. Muutamat liitot tarjosivat seuroille kohta kohdalta

etenevän mallihakemuksen verkkosivuillaan. Useissa lajiliittojen tapaamisissa ja koulu-

tuksissa käsiteltiin seuratukeen liittyviä asioita. Parissa liitossa järjestettiin erillisiä

seuratuen infotilaisuuksia myös alueellisesti. Seurojen henkilökohtainen tukeminen

vaihteli lajiliitoittain suuresti. Myös seurojen aktiivisuus sparrauksen hakemiseen vaih-

teli. Joissakin liitoissa pystyttiin tekemään seurakäyntejä, toiset antoivat neuvontaa pu-

helimitse ja sähköpostitse resurssien puitteissa, osassa ohjattiin kääntymään oman

aluejärjestön puoleen. Sparrauksen intensiteetti määrittyi seuran tarpeen mukaan: jot-

kut seurat kaipasivat tiivistä yhteistyötä, toiset lähettivät hakemuksen konsultoimatta la-

jiliittoa lainkaan. Joissakin liitoissa ongelmana pidettiin sparraajan ja lausunnonantajan

roolien ristiriitaa:

En toiminut seuratuen sparraajana vaan lausunnon antajana. Näin ollen katsoin, että ei

ole edes sopivaa tehdä tiivistä yhteistyötä hakijoiden kanssa. (Lajiliiton edustaja)

Seurojen tuen tarpeet liittyivät useimmiten juuri hakemuksen täyttämiseen ja selkeän

toiminta- ja taloussuunnitelman esittämiseen. Tuen tarve myös vaihtelee suuresti eri

seuroissa. Toisille riitti yksi puhelinkeskustelu, ja toisten kanssa teimme töitä haun

alusta lähtien. (Lajiliiton edustaja)

Käytännössä olisi hyvä, jos kaikkien hakeneiden pitäisi olla yhteydessä omaan liittoonsa

(sparraus), niin saataisiin selkeämpi kuva seuran hakemuksista (nyt osa hakemuksista

vain pelkkiä "rahahakemuksia"). (Lajiliiton edustaja)

4.2.2 Liikuntajärjestöt seuratukihankkeiden tukena hankekaudella

Sekä liikunnan aluejärjestöissä että lajiliitoissa seurojen tukeminen hankekauden aikana

vaihteli suuresti. Ei ole olemassa yhteistä toimintatapaa tai suosituksia, joiden mukaan

seuroja tulisi tukea kehittämisprosessissaan. Tyypillisimmin lajiliittojen ja aluejärjestö-

jen edustajat kertoivat auttavansa ja tukevansa tarpeen mukaan, erittelemättä konkreet-

tisemmin auttamisen ja tukemisen tapoja. Useissa aluejärjestöissä yhteydenpito seura-

tukea saaneisiin seuroihin oli tiivistä tai ainakin säännöllistä. Useat tukea saaneet seurat

olivat yhteistyössä aluejärjestön kanssa tai mukana seurakehittämisprojekteissa, jolloin

seuratukihankkeen tukeminen integroitui kokonaisvaltaisemmin koko seuran kehittämi-

seen. Kaksi vastaajaa kertoi, että tukemista tarvitsivat erityisesti ne seurat, jotka eivät

saaneet tukea ja joutuivat suunnittelemaan palkkaus- tai kehittämisprojektinsa uudel-

leen. Lisäksi aluejärjestöt jatkoivat seuratuesta tiedottamista ja koulutusten tarjoamista.

Lajiliitoissa seurojen tukemisen intensiivisyys jakaantui melko tasaisesti kolmeen kate-

goriaan: säännölliseen tukeen ja yhteydenpitoon, tarpeen mukaiseen tukemiseen ja vä-

häiseen tai olemattomaan tukeen. Kahden vastaajan jäsenseurat eivät saaneet lainkaan

seuratukea. Suurimmaksi osaksi lajiliittojen tarjoama tuki oli seurakehittäjän työn mu-

kaista yhteydenpitoa, mahdollisia seurakäyntejä, neuvontaa ja tiedotusta. Yksi lajiliitto

teki aluejärjestön ja seurojen kanssa yhteistyössä seurakehittämisprojektia. Muutamilla

isoilla lajiliitoilla oli käytäntönä järjestää 1–3 kertaa vuodessa seurojen päätoimisille

työntekijöille yhteinen valtakunnallinen tapaaminen. Kahdessa lajiliitossa tukitoimia

kohdennettiin myös niille seuroille, jotka eivät saaneet seuratukea. Useissa vastauksissa

ongelmaksi koettiin resurssien riittämättömyys:

Seurat kaipaisivat sparraustukea huomattavasti enemmän, mutta resurssit ovat niin pie-

net, että liittotasolta tukea ei pystytä tämän enempää tarjoamaan. Mielestäni ministeriö

voisi selvästi ohjata osan lajiliittorahoituksesta seurakehittäjän palkkaan, jotta asia saa-

taisiin paremmalla tolalle. (Lajiliiton edustaja)

Toisaalta ongelmana nyt on, että liittoon tulee tieto vain seuratuen saajista, ei siitä mihin

on haettu. (Aiemmin kun käsittelimme hakemukset liitossa, tiesimme tarkkaan, mitä ja

mihin tukea haettiin.) (Lajiliiton edustaja)

Tämä on selvästi haastavaa. Muutaman seuran kanssa olen ollut tekemisissä, mutta suu-

rin osa seuroista ei ole toiveista huolimatta pitänyt lajiliittoa ajan tasalla. Tämä on sääli,

sillä toivomuksena olisi seuran pidempiaikainen kehittäminen ja jatkuvuuden turvaami-

nen. (Lajiliiton edustaja)

5 Harrastamisen hinta

Seuraharrastamisen hinta on noussut vuosina 2013–2014 entistä merkittävämmäksi yh-

teiskunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Teema oli tärkeä myös seuratuen hakuproses-

sissa. Lajiliittojen ja aluejärjestöjen lausunnonantajien vastauksista heijastui osittaista

tyytymättömyyttä siihen, että kriteeriksi otettiin konkreettisesti 50 euron enimmäis-

kuukausimaksu. Harrastamisen hinnasta käytävän keskustelun tärkeyttä vastaajat eivät

kiistäneet, mutta jakoperustetta ei pidetty seurojen kannalta tasa-arvoisena:

Jakokriteerien perusajatus on lähtökohtaisesti arvokas, mutta asettaa seurat lajista ja

paikkakunnan olosuhteista johtuen, eriarvoiseen asemaan (50 €). Eli mielestäni nyt tue-

taan jo lähtökohtaisesti edullista toimintaa (esim. lajit joilla voi olla isoja ryhmiä) sekä

niitä, joita jo nyt tuetaan paljon (esim. kunnan ilmaiset harjoituspaikat), eikä niitä lajeja

ja seuroja, jotka todellisuudessa tarvitsevat tukea. "Eli haluammeko kaikkien tulevaisuu-

dessa harrastavan vain halpoja lajeja?" (Aluejärjestön edustaja)

Kohtuukustannusten huomioiminen jättää monia seuroja pois heistä riippumattomista

syistä, koska seuran vuoromaksut esimerkiksi ovat niin korkeita, että harrastusmaksut

nousevat sen vuoksi. (Lajiliiton edustaja)

Urheiluseuroissa tapahtuvan liikunnan harrastamisen hintaan vaikuttavat monet seura-

toimijoista riippumattomat syyt (kuvio 4 seuraavalla sivulla). Urheiluvälinemarkkinat

määrittelevät välineiden ja tekstiilien hinnat, tilavuokrat ovat kuntien päätettävissä, ja

matkustuksesta aiheutuviin kustannuksiin voidaan vaikuttaa vain osittain. Harrastami-

sen hinnasta puhuttaessa pitää selvemmin tunnistaa hintaan vaikuttavat tekijät, jotta voi-

daan pyrkiä kokonaisvaltaisempiin uudistuksiin. Esimerkiksi lajiliitot voivat vaikuttaa

kilpailujärjestelmiin, ja alemmissa ikäluokissa olisi mahdollista vähentää pitkiä kilpailu-

matkoja. Kunnat voivat vaikuttaa liikuntapaikkamaksuihin ja ylipäätään kuntien vas-

tuulla olevien liikuntaan soveltuvien tilojen käyttöpolitiikkaan. Myös valtion tuki lii-

kuntapaikkarakentamiseen on merkittävässä roolissa. Tällä hetkellä monikäyttöisiä

sisäliikuntatiloja on liian vähän, minkä vuoksi monet palloiluseurat ovat rakennuttaneet

omia liikuntatiloja, joiden ylläpito on kallista. Myös lajien menestys ja näkyvyys jopa val-

takunnallisesti saattaa haastateltujen seuratoimijoiden mielestä vaikuttaa liikuntatilojen

käyttömahdollisuuksiin:

Tunti viikossa kunnallisessa liikuntasalissa, niin se maksaa tuommoisen 600 euroa vuo-

dessa varmaan. Mutta sitten jos ajatellaan tällaista [yksityistä hallia], niin se on 80 euroa

tunti. Ja jos sitä miettii, että se on 10 viikossa 800 euroa. (Seuratoimija)

Me haetaan vuoroja ja kyllähän he [kunnassa] katsovat tietenkin tilastoja, mutta kyllä ne

hyvin pieniä ne muutokset ovat. Siinä on vähän semmoinen vanha perinne. Kyllä mä sen

ymmärrän, että meidän kunnassa lentopallo on tärkeä. Se on rankeerattu ykköslajiksi,

koska siellä on naisissa mestaruussarjaporukka, niin ne saavat tietyllä tavoin etusijan. Ja

nyt se ongelma tietenkin on ollut, kun on näitä tosi kasvavia lajeja kuten futsal ja sali-

bandy ja koripallo, niin koko ajan kaikki haluaa sitten lisää [vuoroja]. Koripallo ehkä on

hiukan hiipunut, mutta futsal varsinkin ja osittain salibandy kasvanut, ja sitten nämä

kaikki harrasteryhmät haluavat vuoroja. Se on hirveä paine. Yks, mikä siinä on vielä, että

nythän kunta jotenkin selvästi teki päätöksen, että osa harrasteryhmistä ei saanut vuo-

roja. Ennen he ovat aina jokaiselle väkisin jonkun vuoron jonnekin järjestäneet, jos on

hakenut. (Seuratoimija)

Valtaosan budjetista muodostaa pelireissut. Joka reissulle menee heti 500–600 euroa.

Valitettavasti muu maailma ei ole tullut tänne [paikkakunnalle]. Mutta näin se vain me-

nee, pakko on vain lähteä isoon maailmaan kokeilemaan. Se on vain maksettava, jos ha-

luaa toimintaa pitää yllä. (Seuratoimija)

KUVIO 4 Urheiluseuraharrastamisen hintaan vaikuttavat tekijät.

Harrastuskustannusten kasvun takana on siis monia eri syitä ja vaikutuskehiä, joihin seu-

ratason toimenpiteillä ei ole merkitystä. Harjoituskertoja vähentämällä hintaa voitaisiin

todennäköisesti alentaa, mutta toisaalta seurojen ydintoimintaan kuuluu kilpailutoimin-

nan ja valmennuksen organisointi. Nuorille suunnattua harrasteliikuntaa on yritetty ke-

hittää 2000-luvulla niin lajiliitoissa, aluejärjestöissä kuin seuratasollakin useiden eri

hankkeiden ja projektien kautta tuloksetta (Lehtonen 2012). Vähäiset harjoituskerrat ja

halpa hinta eivät siis nuorelle ole itsestään selvä houkutin harrastaa liikuntaa urheiluseu-

rassa.

Harrastamisen hinta

urheiluseurassa

Seuran

toimintamaksut

Lajiliiton maksut ja

kilpailujärjestelmä,

vakuutukset

Urheiluväline-

ja tekstiili-

markkinat

Tilavuokrat

Liikuntapaikka-

rakentaminen

Kilpailu-

toimintaan

osallistuminen

Kilpailu-

toiminnan

järjestäminen

Urheiluseuratoimijoilla on

mahdollisuus vaikuttaa:

Urheiluseuratoimijoilla ei ole

mahdollisuutta vaikuttaa:

5.1 Voiko seuratuella olla merkitystä harrastamisen hintaan?

Hakemuksista kävi ilmi, että 32 %:ssa hankkeista yhtenä tavoitteena oli harrastuskustan-

nusten nousun estäminen tai maksujen laskeminen. Määrää voi pitää pienenä. Vaikka

harrastamisen hinta nousi keskeiseksi keskustelunaiheeksi seuratuen yhteydessä, hake-

musten perusteella harva seura ryhtyi konkreettisiin toimiin maksujen pitämiseksi ku-

rissa. Seuratuen hintaehto lienee kaventanut sekä hakijakuntaa että lopullisia tuen saajia

verrattuna suomalaisen seurakentän kokonaisuuteen. Haastattelujen perusteella asen-

teet maksujen nostamiseen ovat seuroissa erittäin kielteiset, ja seuroissa tehdään kaikki

voitava jo tällä hetkellä, että harrastaminen olisi niin edullista kuin se voi kulujen ja vaa-

timusten puitteissa olla. Mikä merkitys hintakriteerillä on, jos lähtökohtaisesti tukea saa-

neissa seuroissa kustannusten kurissa pitäminen ei ollut edes tavoitteena?

Seurassa me ei olla toimintamaksuja nostettu varmaan kahteen vuoteen ainakaan. Me on

pidetty omat maksut ja me kerätään meidän jäseniltä sen verran, että meidän seuran toi-

minta pyörii. Mutta kustannustasohan on muuten noussut, että voisin kuvitella, että siinä

joukkueen sisällä ja lapsille ja vanhemmille se [hinta] on noussut. Huomaahan sen siinä

kaikessa toiminnassa, mitä me täältä ohjataan. Linja-autokustannukset on noussut aivan

hirveästi, ei tarvitse mennä kovin montaa vuotta taaksepäin. Ja kaikki yleinen hintataso-

han nousee koko ajan, että uskon, että keskimääräiset kustannukset, kun harrastaa, on

nousussa. Ja sitten tietenkin se on oma valinta, jokainen joukkue tekee oman suunnitel-

man. Mutta kyllä ne haluaa entistä enemmän lähteä pelaamaan turnauksia ulkomaita

myöten, että sehän maksaa. Sen tietää jokainen ja tietenkin jos vanhemmat on siihen si-

toutuneita, niin siitä vaan. (Seuratoimija)

Seuroissa kustannuskysymystä pidettiin tärkeänä. Yleinen näkemys oli, että hinta saattaa

olla esteenä joidenkin lasten ja nuorten harrastamiselle. Silti on edelleen olemassa seu-

roja, lajeja ja harrastamisen muotoja, joissa hinta ei ole kynnyskysymys harrastamiselle.

Toisaalta harrastuskustannuksiin saatettiin suhtautua seuroissa puolustelevasti: vaikka

ongelma on olemassa, se ei kosketa meitä lainkaan tai ainakin muihin vertailtaessa on-

gelma on vähäinen:

Yhteiskunnallisesti varmaan [harrastamisen kalleus on ongelma]. --- Meidän lajissa se ei

oo ongelma. (Seuratoimija)

Se [seuraharrastamisen hinta] varmaan jossakin on [ongelma], mutta täällä se ei taida

olla. (Seuratoimija)

Täällä sitä pystyy harrastamaan kumminkin pienellä. Tai sitten jos vertaa vaikka taito-

luisteluun tai johonkin, niin kyllä tässä harrastuskulut on vielä aika pieniä. (Seuratoi-

mija)

Kyllä meidän valttikortti on edulliset hinnat. (Seuratoimija)

Vaikka me ollaan jouduttu nostamaan maksuja, niin meidän mielestä ei edelleenkään ole

liian kallista harrastaa. (Seuratoimija)

Ei se liikaa maksa. Meillä se ei ainakaan maksa---. (Seuratoimija)

Haastatteluissa pohdittiin yhteyksiä harrastuskustannusten ja drop outin välillä. Haasta-

teltavat painottivat harrastajan valintoja ja seuran tarjoamia monipuolisia harrastus-

mahdollisuuksia. Myös yhteiskunnan tukea kaivattiin, ja seuratukea pidettiin siitä yhtenä

esimerkkinä. Vaikka seuratuki oli merkittävä seurassa paikallisesti, sen kokonaismäärää

pidettiin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta riittämättömänä. Rahallisen tuen

ohella seuroissa nousi esiin tuen symbolinen merkitys: tuki oli merkki seuran toiminnan

arvostuksesta, mikä kannusti entistä pontevammin toiminnan kehittämiseen. Seuratuen

avulla moniin seuroihin perustettiin harrasteryhmiä kilparyhmien oheen, mikä parantaa

harrastusmahdollisuuksia lapsen tai nuoren näkökulmasta. Nykytilanteessa vaarana on,

että mahdollisuus urheilla kilpailuorientoituneesti rajoittuu entistä pienemmälle väes-

tönosalle. Tällöin harrastaminen ei ole kiinni enää yksilön valinnoista.

Siis hehän eivät kerro, että se on rahasta kiinni. Siellä yleensä tulee jotain, että nyt ei jaksa

harjoitella, mutta siellä on takana sitten joku, että äiti onkin kysynyt, että voisiko tämän

lopettaa vielä tässä vaiheessa. (Seuratoimija)

Voi sanoo niin, että niin kuin äsken puhuttiin, että alkuvaiheessa [maksut] ei varmasti

estä [liikkumista] eikä vaikka vähän pitemmällekään mennään. Sitten se on vähän valin-

toja, että jos sä innostut vaikka [tietystä lajista]. (Seuratoimija)

Sitten kun alkaa ne matkustamiset tulla vanhemmalla iällä, niin sitten alkaa hinnat nou-

semaan, että sehän olisi ideaalitilanne, että joka ikäluokasta löytyisi semmoinen harras-

tajaryhmä, joka pelailisi lähipelejä ja sitten kustannukset OK ja sitten ois semmoinen

kilparyhmä, joka tosissaan panostaisi ja sitten siellähän ne kustannukset nousee sitten

ihan eksponentiaalisesti. (Seuratoimija)

Hakemusten perusteella harrastuskustannusten laskeminen tai pitäminen samalla tasol-

la kuin aiemmin perustui usein hankkeissa seuratuen subventoivaan vaikutukseen. Näin

oli etenkin toiminnallisissa hankkeissa. Tällöin tuen avulla esimerkiksi järjestettiin ilmai-

seksi tai erittäin edullisesti uusia harjoitusryhmiä tai iltapäiväkerhoja. Tällaisten hank-

keiden huonona puolena on riippuvuus tukirahasta ja toiminnan vakiintumisen epävar-

muus. Palkkaushankkeissa seuratuki toimii puskurina 1–3 vuoden siirtymän ajan. Ilman

tukea palkkaaminen olisi usein mahdollista vain maksuja merkittävästi korottamalla. Tu-

kijakson aikana tarkoitus on kehittää toimintaa niin voimakkaasti, että tuen loputtua jä-

senrekrytoinnin ja muun varainhankinnan avulla henkilön palkkausta voidaan jatkaa

ilman ulkopuolista tukea. Seuratukea saaneiden seurojen yksi suurimmista haasteista on

vakiinnuttaa hankemuotoisena alkanut toiminta. Tukirahalla on vaikea tehdä rakenteel-

lisia ratkaisuja, joiden avulla hinta alenisi pysyvästi.

Kun ei me voida tämmöisellä 15 000 eurolla, niin lähteä tekemään jotakin ihan mahdo-

tonta ja maailmaa mullistavaa hommaa. Eli se on meidän yli 1 000 000 euron budjetissa,

liikevaihdossa, niin eihän me sillä saada puolipäivästä työntekijääkään palkattua sivuku-

luineen. Eli ei se muuta tätä, että täytyy ne hankkeet miettiä sillä tavalla, että ne tukee

sitä olemassa olevaa toimintaa ja parantaa sen laatua ja mahdollisesti lisää sitä laajuutta

ja poistaa niitä ongelmakohtia. Eli realistisia hankkeita. (Seuratoimija)

Pelkän seuratuen avulla ei voida pysyvästi alentaa urheiluseuraharrastamisen hintaa,

koska kustannuksiin vaikuttaa moni seuran toiminnan vaikutuspiirin ulkopuolella oleva

asia. Hyvä asia seuratukeen liittyneessä hintakeskustelussa on se, että kallistuneet har-

rastusmaksut on nostettu esille. Huonona asiana voidaan pitää sitä, että kriteeri enintään

50 euron kuukausimaksusta on tulkinnanvarainen sekä hakijoiden että tuen myöntäjän

näkökulmasta katsottuna. Lisäksi kriteeri ohjaa keskustelua niihin kysymyksiin, mitä

seurat voivat tehdä kustannusten alentamiseksi, eikä harrastamisen hintaan liittyvään

laaja-alaiseen kokonaisuuteen. Seuroissa ongelma tunnistetaan, mutta keinot asian

muuttamiseksi ovat hyvin rajalliset.

5.2 Kuntien avustukset ja seuratuki

Suomen kymmenen suurinta kuntaa myönsi seuroille yleis-, toiminta- tai perusavustusta

yhteensä 5,7 miljoonaa euroa vuonna 2012. Vuonna 2013 summa oli 6 miljoonaa. Tieto

hankittiin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion

(sekä siihen liitetyn Nilsiän), Lahden ja Kouvolan kuntien liikunnasta vastaavien lauta-

kuntien päätösasiakirjoista tai tiedonannoista niiltä osin, kun päätökset on tehty viran-

haltijapäätöksinä.

Avustukset eivät sisällä erityisliikuntajärjestöjen avustuksia eivätkä yleensä muiden kuin

liikuntaseurojen liikuntaankaan liittyviä avustuksia. Lisäksi määrässä ei pääsääntöisesti

ole suoranaisia kohde-, investointi- tai tapahtuma-avustuksia eikä liikuntapaikkojen

vuokratukea tai suunnistusseurojen karttarahoja. Jaottelu ei ole täysin selvä, sillä myös

yleisavustuksissa on ilmoitettu käyttötarkoituksia ja toisaalta useissa kunnissa on las-

kennalliset kriteerit ja kertoimet sille, millaisen ja minkä laajuisen toiminnan perusteella

avustusta saa.

Kuntakohtaisia lukuja ei tässä ilmoiteta, koska ne eivät anna liikuntaseurojen tukemi-

sesta vertailukelpoista kuvaa kuntien välillä. Käytännössä osa kunnista rahoittaa kohde-

avustuksilla sellaisia menoeriä, jotka toisissa sisältyvät yleisavustuksiin. Lisäksi yleis-

avustukset ovat vain pieni osa urheiluseurojen ja kuntien välisestä taloudellisesta tuesta.

Merkittävämpiä tekijöitä ovat kuntien liikuntapaikkojen käyttömaksuihin sisältyvät sub-

ventiot tai suoranaiset vuokratuet.

Vuosien 2012 ja 2013 välillä luvut ovat asiakirjojen perusteella kuitenkin vertailukelpoi-

sia. Kymmenessä suurimmassa kunnassa asuu 2,1 miljoonaa suomalaista. Suurimmissa

kaupungeissa seurojen tukeminen yleisavustuksen luonteisella tukimuodolla ei ole vuo-

dessa ainakaan vähentynyt. Vuonna 2014 tilanne voi olla eri.

Liikuntapaikkojen kustannusten periminen seuroilta ja toisaalta samojen seurojen tuke-

minen yleis- tai erityisavustuksilla on osittain saman rahan siirtämistä edestakaisin. Jär-

jestelyn mielekkyys perustuu ajatukseen, että maksuliikenteellä on teknisesti mahdollis-

ta ohjata tilojen käyttöä tehokkaampaan suuntaan. Ideana on tuottaa joko aito tai keino-

tekoinen markkinatilanne. Korottamalla pelkästään tilojen käyttöä koskevaa laskutusta

markkina toimii niin, että käyttäjiksi valikoituvat ryhmät, joiden kulutusmahdollisuudet

ovat parhaat tai joiden kulutushalukkuusvalinnoissa liikuntamenojen paino-arvo on kor-

kea – eli ne jotka eniten haluavat ja pystyvät maksamaan.

Eri hinnan pitäminen eri käyttäjille mahdollistaa sen, että kunta voi asettaa eri käyttäjä-

ryhmät haluamaansa tärkeysjärjestykseen. Taloudellisen niukkuuden tilanteessa ohjaa-

minen edellyttää voimakkaita arvovalintoja eli päätöksiä siitä, mitä lajeja, käyttäjäryhmiä

tai liikuntaharrastamisen tapoja halutaan, kannattaa ja on mielekästä tukea ja minkä

tyyppisen harrastamisen rahoittaminen tai minkä liikuntapaikkojen rakentaminen sekä

ylläpito julkisista varoista on vähemmän tärkeää.

Poliittisesti vaikeaa priorisointia voi myös yrittää välttää niin, että tukea ja hintoja kos-

kevat muutokset ovat hitaita ja vähittäisiä eikä selkeitä tai erityisiä arvovalintoja tehdä.

Silloin liikuntapolitiikassa ja liikuntapaikkarakentamisessa säilyy voimakas polkuriippu-

vuus ja menetetään osa ohjaamisen edellytyksistä sekä myös jälkikäteisen reagoinnin

mahdollisuuksista.

5.3 Verotukselliset ohjauskeinot

Kuluneen vuoden aikana on kolmessa julkaistussa dokumentissa ehdotettu joko että ar-

vonlisäveron alennus tai verovähennykset voisivat olla ratkaisu harrastamisen edistämi-

seen tai että ne ainakin tulisi nostaa liikuntapoliittiseen keskusteluun. Aira ym. (2012,

82) esittävät: ”Ehdotus verovähennyksistä ja arvonlisäveron alentamisesta tarvitsevat

tuekseen huolellisen analyysin niiden hyödyistä ja mahdollisista kielteisistä seurausvai-

kutuksista”. Puronahon (2014, 75) mukaan ”arvonlisäveron alentaminen tai jopa verovä-

hennysoikeus voisivat pienentää kokonaiskuluja ja edistää uusien harrastajien

aloittamista”. Hossain ym. (2013, 47–48) kysyvät, ”olisiko urheiluseurojen jäsenmaksun

ulottaminen verovähennysoikeuden piiriin mahdollista”, ja toteavat, että Kanadassa tätä

on kokeiltu.

Arvonlisäveron osalta ehdotuksen läpimeno ei ole todennäköistä. Hallitusohjelmassa

(2011, 12) veropoliittisena peruslinjauksena on ollut veropohjan ja myös arvonlisävero-

pohjan laajentaminen. Kohdistettuna kaikkiin liikuntavälineisiin, -tarvikkeisiin sekä

-asusteisiin arvonlisäveron alennus olisi lisäksi kallis. Eikä ole toisaalta esitetty miten,

millä mekanismilla, kuinka todennäköisesti ja kuinka paljon se lisäisi fyysistä aktiivi-

suutta tai liikuntaan ja urheiluun osallistumista.

Verovähennysoikeutta vastaan ovat osittain vastaavat perusteet. Veropoliittisena linjana

on ollut, että verovähennyksiä pikemminkin kavennetaan. Kokonaan uuden verovähen-

nysjärjestelmän rakentaminen heikentäisi verotuksen tuottoa. Mikäli vähennys toteutet-

taisiin Hossainin ym. kuvaamalla tavalla vähentämällä urheiluseurojen jäsenmaksut

verotettavista tuloista, vähennysprosentti olisi suurin niille, joiden rajavero on suurin, eli

hyötyjinä olisivat suurimpia ansiotuloja saavat henkilöt. Samassa raportissa viitatussa

Kanadan tapauksessa vähennys tehtiin verosta eikä verotettavasta tulosta. Silti hyötyjinä

olivat suurituloiset ja korkeasti koulutetut. (Spence ym. 2010.)

Edellä esitettyjen menettelytapojen ominaisuuksia ovat, että ne tekevät verotuksesta mo-

nimutkaisempaa, kaventavat veropohjaa, ovat heikosti kustannustehokkaita, parantavat

jopa samalla kulutustasolla progressiivisesti enemmän suurituloisten kulutusmahdolli-

suuksia, eivät ole kovin yhteensopivia hallitusohjelman kanssa eivätkä välttämättä ohjaa

terveyskäyttäytymistä tai liikuntaan ja urheiluun osallistumista. Täsmällisempiä ja kus-

tannustehokkaampia yleisiä veropoliittisia ohjauskeinoja olisivat pikemminkin fyysistä

passiivisuutta edistävien kannusteiden poistaminen tai vähentäminen.

Subventioluontoisten ratkaisujen taas tulisi olla täsmällisiä eli hyödyttää mahdollisim-

man tarkasti niitä henkilöitä, joiden terveys- tai kulutuskäyttäytymistä halutaan muuttaa.

Lisäksi niiden tulisi olla optimaalisia: mahdollisimman pienellä panostuksella pitäisi

saada aikaan mahdollisimman suuri muutos. Mikäli arvovalintana on terveyden edistä-

minen, kyseessä on optimointitehtävä. Jos taas valittuna linjana on terveyserojen kaven-

taminen, laskentaan tulee lisäelementti ja tuottovaatimus on erilainen.

6 Yhteenveto ja johtopäätökset

Seuratukea jaettiin vuonna 2013 enemmän kuin koskaan aikaisemmin, lähes 3,8 miljoo-

naa euroa. Paikalliseen toimintaan osoitettu lisäresurssi kuvasti valtion liikuntahallinnon

tahtotilan siitä, mihin suuntaan ja minkälaiseen toimintaan valtion liikuntamäärärahoja

halutaan käyttää. Lisäresursointi nähtiin myönteisenä asiana sekä valtakunnallisissa lii-

kuntajärjestöissä että urheiluseuroissa. Tuen avulla voitiin järjestää kokonaan uutta toi-

mintaa tai toteutettiin olemassa olevaa edullisemmin. Tukiraha kohdennettiin muun

muassa työntekijöiden palkkaamiseen, ohjaajapalkkioihin, koulutuksen kehittämiseen ja

kerho-/valmennustoiminnan kehittämiseen. Toimintaan ei siis sisältynyt merkittäviä uu-

sia kehittämisideoita. Kymmenen suurimman kunnan seura-avustukset eivät vähenty-

neet vuosien 2012–2013 välisenä aikana.

Seuratuen jakokriteereissä painottuivat lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnan hinta

sekä seurojen perustoiminnan tukeminen. Harrastamisen hinta ei ollut poissulkevana

kriteerinä eivätkä harrastamisen hinnan alentamiseen tähtäävät toimenpiteet olleet kes-

keisellä sijalla tukea saaneissa hankkeissa. Molemmat kriteerit olivat tulkinnanvaraisia,

mutta ne kiinnittivät yleisen keskustelun huomion kallistuneisiin harrastusmaksuihin

sekä seurojen erilaisiin toimintasisältöihin.

Seuratuen jako- ja hakuprosessin ongelmaksi muodostui sen hitaus. Paperisten hakulo-

makkeiden mekaaninen käsittely hidasti paitsi hakemusten arviointia, myös tuen käyt-

töönottoa paikallistasolla sekä seurantatietojen kokoamista.

Seurojen ja lajiliittojen erilaisuus aiheuttaa tuen jakamiselle ongelmia. Suurilla lajiliitoilla

on laatuprosessit ja muut seurojen kehittämiseen tarkoitetut menettelyt, kun taas pie-

nillä seuroilla ja lajiliitoilla toiminta perustuu kokonaan vapaaehtoisuudelle. Toimintakin

on joskus vähäistä. Lajit ja seurat toimivat hyvin erilaisissa olosuhteissa. Tuen kohdenta-

minen ja kriteerien epäselvyys koettiin hämmentäviksi. Mitä tuetaan ja millä kriteereillä?

Seuratukimuodon jatkuvuus aiheuttaa sekavuutta: tuki koetaan osin poukkoilevaksi ja

poliittisiin suhdanteisiin perustuvaksi. Se ei muodosta selkeätä linjausta siitä, mikä on

tulevaisuuden näky, jota kohti mennään. Tavoitteen asettelu ja selkeitten kriteerien muo-

dostaminen voi kuitenkin olla ylivoimainen tehtävä ratkaistavaksi tyydyttävästi – kaikkia

ne eivät voi tyydyttää. Keskeinen jakolinja kulkee usein lajiliitoissa harrastepohjaisen lii-

kunnan ja tavoitteellisen kilpaurheilun välillä.

On kysyttävä, pitääkö ja kannattaako tukea niitä seuroja ja lajiliittoja, joissa hätä on suu-

rin, vai niitä, joilta voidaan odottaa parhaita tuloksia nopeasti suhteessa tuen määrään.

Entä kohdistetaanko tuki niille, joilta on odotettavissa tuloksia helposti, ja toimenpitei-

siin, joista on jo näyttöä tai kokemusta? Vaihtoehdoista päättäminen kuuluu viime kä-

dessä päättäjälle.

Liikuntajärjestöt toivoivat enemmän yhteistä prosessointia ja avoimempaa keskustelua

eri tahojen yhteisissä foorumeissa. Näissä olisi mahdollista sovitella yhteen poliittista ta-

voitteenasettelua, ministeriön linjauksia ja seurojen ja liittojen toimintavalmiuksia sekä

olosuhteita ja tuoda yhteiseen keskusteluun myös seurannan ja arvioinnin tuloksia. Foo-

rumeiden ympärille voisi syntyä jatkuvuutta tuova rakenne, jonka pohjalta olisi selkeäm-

pää sopia tai neuvotella menettelytavoista, kriteereistä ja päätöksistä sekä toiminnan

tavoitteista.

Seuratuki nykymuotoisena ei ole yksinään riittävä ratkaisu paikallistason urheiluseura-

toiminnan kehittämiseen. Seuratuen haku- ja jakoprosessiin liittyvien mahdollisten muu-

tosten yhteydessä on huomioitava lajiliittojen valtionavustusjärjestelmän uudistaminen

sekä kuntien urheiluseuroja koskevat avustusjärjestelmämuutokset.

Seuratuen sidos laajoihin liikuntapoliittisiin tavoitteisiin jää tällä hetkellä irralliseksi.

Myös paikallisella toiminnalla pitää olla sidos valtakunnalliseen liikuntapolitiikkaan.

Hankerahoitusmuotoisena toimenpiteenä seuratukea on vaikea hallinnoida, ohjata ja liit-

tää osaksi seuratoimintaan kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä. Verkostot hankerahoi-

tuksesta päättävien toimijoiden, hankkeiden toteuttajien, tavoitellun kohderyhmän sekä

hanketta tukevien toimijoiden välillä ovat lähes olemattomia. Hankerahoituksen irralli-

suus ja heikot verkostot aiheuttavat sen, että valtion liikuntamäärärahat eivät tule käyte-

tyksi kaikilta osin tarkoituksenmukaisesti eivätkä paikalliset toimenpiteet muutu

valtakunnalliselle liikuntapolitiikalle asetetuiksi tuloksiksi riittävän tehokkaasti.

Lähteet

Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. & Kokko, S. 2013. Hiipuva liikunta nuoruusiässä.

Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen

(HBSC-Study) aineistoilla 1986–2010. Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen jul-

kaisuja 5. Jyväskylän yliopisto.

Hallitusohjelma 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. www.valtioneuvosto

.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf. Viitattu 26.2.2014.

Hossain, T., Suortti, K. & Kallio, M. 2014. Urheiluseurat kunniaan. Liikunnan ja urheilun ra-

hoituksen painopisteeksi perustaso – lapset ja nuoret. Valtion liikuntaneuvoston julkai-

suja 2013:7.

Lehtonen, K. 2008. Seuratoiminnan ja lajiliittojen kehittämistukihankkeet 2004–2008. Lii-

kunnan ja kansanterveyden julkaisuja 218.

Lehtonen, K. & Hakamäki, M. 2009. Seuratuen haku 2009 – Arviointiraportti. Liikunnan ja

kansanterveyden julkaisuja 229.

Lehtonen, K. 2012. Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999–2011. Valtion liikuntaneu-

voston julkaisuja 2012:2, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 253.

OKM 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tiedote: Seuratukea lisätään tavoit-

teena laskea liikuntaharrastuksen kustannuksia. www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet

/2012/12/arhinmaki_seuratuki.html?lang=fi. Viitattu 27.2.2014.

OKM 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Tiedote: Urheilu- ja liikuntaseuroille

myönnettiin tukea lähes neljä miljoonaa euroa. www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet

/2013/06/seuratuki.html?lang=fi&extra_locale=fi. Viitattu 12.2.2014.

Paukku, J. 2014. Seuratukipaikkakunnat-kartta. https://mapsengine.google.com/map/edit

?gmp=msp&mid=zaRyzy1eKLTA.kzRMI6TkprYE. Viitattu 12.2.2014.

Puronaho, K. 2014. Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten

kustannuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:5.

Seuratuki 2012. Seuratuen verkkosivut. Tiedote: Seuratoiminnan tulevaisuus 2020 -neuvot-

telukunta: Seuratukea kohdistettava enemmän seurojen perustoimintaan. www.seura-

tuki.fi/?x103997=192873. Viitattu 27.2.2014.

SLU 2011. Suomen Liikunnan ja Urheilun verkkosivut. Tiedote: SLU perusti neuvottelukun-

nan linjaamaan seuratoiminnan tulevaisuutta. www.slu.fi. Viitattu 27.2.2014.

Spence, N., Holt, N., Dutove, J. K. & Carson, V. 2010. Uptake and effectiveness of the Children's

Fitness Tax Credit in Canada: the rich get richer. BMC Public Health 2010, 10: 356.

Suomi.fi 2014. Kunnat ja maakunnat. www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat /kun-

nat_ja_kunnallishallinto/kunnat_ja_maakunnat/. Viitattu 11.2.2014.

Tilastokeskus 2014. Väestö. Maakuntien pinta-ala, väestö ja bruttokansantuote. www.stat.fi

/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#bruttokansantuote. Viitattu 11.2. 2014.

Valtiontalouden tarkastusvirasto 2012. Valtiontalouden tarkastusviraston laillisuustarkas-

tuskertomus 2012. Avustukset veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista urheilun

ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Valtiontalouden

tarkastusviraston tarkastuskertomukset 14/2012. www.vtv.fi/files/3168/VTV_14

_2012_NETTI.pdf. Viitattu 26.2.2014.

LIITE 1 Seuratukea saaneet seurat

Tukea saaneiden seurojen kotikunnat, lajit, tukimuoto (P = palkkaus, T = toiminnallinen tuki) ja

koulu- tai päivähoitoyhteistyö (X = on yhteistyötä).

Kunta

Seuran nimi

Lajit

Tuki-

muoto

Koulu-/päivä-

hoitoyhteistyö

Alajärvi

Alajärven Ankkurit

Pesäpallo

Alajärvi

Järviseudun Pallokerho

Jääkiekko

Espoo

Aktiivinen Espoo

Perusliikunta

Espoo

Esbo Idrottsförening

Yleisurheilu

Espoo

Espoo Squash Rackets Club

Squash

Espoo

Espoon Akilles

Suunnistus

Espoo

Espoon Hiihtoseura

Hiihto

Espoo

Espoon Kiekkoseura

Ringette

Espoo

Espoon Pesis

Pesäpallo

Espoo

Espoon Tennisseura

Tennis

Espoo

Himpulat

Perusliikunta

Espoo

Leppävaaran Pyrintö

Koripallo

Espoo

Tapiolan Honka

Koripallo

Eura

Euran Pallo

Jalkapallo

Eura

Hiisirasti

Suunnistus

Forssa

Forssan Jalkapalloklubi

Jalkapallo

Forssa

Forssan Suupparit

Salibandy

Hamina

Haminan Palloilijat

Pesäpallo

Hamina

Kiekkoympyrät -80

Jääkiekko

Hamina

Vehkalahden Veikot

Suunnistus

Hankasalmi

Hankasalmen Hanka

Perusliikunta

Heinola

Heinolan Isku

Hiihto, paini, uinti, yleisur-

heilu, pesäpallo, suunnistus

Helsinki

BMX Helsinki

Pyöräily

Helsinki

Capoeira Capital

Capoeira

Helsinki

East Side Sailing Team

Purjehdus ja veneily

Helsinki

Gymnastikföreningen i

Helsinfors

Voimistelu

Helsinki

Helsingfors Fäktare –

Helsingin Miekkailijat

Miekkailu

Helsinki

Helsingfors Simsällskap

Uinti

Helsinki

Helsingin Jyry

Voimistelu, perusliikunta

Helsinki

Helsingin Luistinkiitäjät

Pikaluistelu

Helsinki

Helsingin Palloseura

Jalkapallo

Helsinki

Helsingin Suunnistajat

Suunnistus

Helsinki

Helsingin Taekwondoseura

Taekwondo

Helsinki

Helsingin Työväenyhdistyk-

sen Voimistelu- ja Urheilu-

seura Tarmo

Nyrkkeily, paini, judo,

yleisurheilu, voimailu

Helsinki

Helsinki Athletics

Cheerleaders HAC

Cheerleading

Kunta

Seuran nimi

Lajit

Tuki-

muoto

Koulu-/päivä-

hoitoyhteistyö

Helsinki

Helsinki Ringette

Ringette

Helsinki

Helsinki Triahtlon

Triathlon

Helsinki

Hietsu Beach Volley

Lentopallo

Helsinki

HIFK-yleisurheilu

Yleisurheilu

Helsinki

Malmin Palloseura

Jalkapallo

Helsinki

Malmin Taekwondo

Taekwondo

Helsinki

Puistolan Urheilijat /

akrobatia

Akrobatia

Helsinki

Puistolan Urheilijat /

sulkapallo

Sulkapallo

Helsinki

PuMa-Volley

Lentopallo

Helsinki

Roihu

Pesäpallo, perusliikunta

Helsinki

SAPA

Jalkapallo

Helsinki

Sulkapalloseura Drive

Sulkapallo

Helsinki

Suomalainen Voimistelu-

seura

Voimistelu

Helsinki

Tapanilan Erä / Kiipeily

Kiipeily

Helsinki

Tapanilan Erä / Salibandy

Salibandy

Helsinki

Voimistelu- ja urheiluseura

Elise

Voimistelu

Helsinki

Voimistelu- ja urheiluseura

Pakilan Visa

Koripallo

Hirvensalmi

Hirvensalmen Urheilijat

Perusliikunta

Hollola

Pelicans2000 Hollola

Jääkiekko

Hollola

Retkikunta Messilä Racing

Pyöräily

Huittinen

Huittisten Voimistelu ja

Liikunta

Voimistelu, tanssi,

perusliikunta

Hyvinkää

Hyvinkään Nykyaikaiset

5-ottelijat

Miekkailu

Hyvinkää

Hyvinkään Rasti

Suunnistus

Hyvinkää

Hyvinkään Slalomseura

Sukkula

Alppihiihto

Hämeenlinna

Ahveniston Ampumahiihtä-

jät

Ampumahiihto

Hämeenlinna

Aulangon Golfklubi

Golf

Hämeenlinna

Hämeenlinnan Hiihtoseura

Hiihto

Hämeenlinna

Hämeenlinnan

Jalkapalloseura

Jalkapallo

Hämeenlinna

Hämeenlinnan

Taitoluistelijat

Luistelu

Hämeenlinna

Lasten liikunnan tuki

Perusliikunta

Hämeenlinna

Vanajaveden Vesikot

Melonta

Hämeenlinna

Voimistelu- ja urheiluseura

Hämeenlinnan Kisa

Ei mainittu

Ilmajoki

Ilmajoen Kisailijat

Paini

Imatra

Artami

Lentopallo

Imatra

Imatra Flash

Amerikkalainen jalkapallo

Kunta

Seuran nimi

Lajit

Tuki-

muoto

Koulu-/päivä-

hoitoyhteistyö

Inari

Lapin Sudet

Lentopallo

Janakkala

BaldoSport

Salibandy

Joensuu

JIPPO-juniorit

Jalkapallo

Joensuu

Joen Juju

Jalkapallo, lentopallo

Joensuu

Joensuun Kataja

Yleisurheilu

Joensuu

Joensuun Latu

Hiihto

Joensuu

Kalevan Rasti

Suunnistus

Joensuu

Karjalan Tennis

Tennis

Juankoski

Juankosken Kuntoilijat

Perusliikunta

Jyväskylä

Happee

Salibandy

Jyväskylä

Harjun Woima

Paini

Jyväskylä

Jaguars Spirit Ahtletes

Cheerleading

Jyväskylä

Jigotai

Judo

Jyväskylä

JKL SB

Lumilautailu

Jyväskylä

Jyväskylän Hiihtoseura

Mäkihyppy

Jyväskylä

Jyväskylän Liitokiekkoilijat

Frisbeegolf

Jyväskylä

Jyväskylän Sulkapalloseura

Sulkapallo

Jyväskylä

Jyvässeudun Ratsukot

Ratsastus

Jyväskylä

O2-Jyväskylä

Salibandy

Jyväskylä

Palokan Riento

Jalkapallo

Jyväskylä

Parkour Oppimiskeskus

Parkour

Jyväskylä

Tikkakosken Voimistelu- ja

Liikuntaseura

Voimistelu

Jyväskylä

Trio-juniorit

Kaukalopallo

Järvenpää

Järvenpään NMKY

Koripallo

Järvenpää

Järvenpään Uintiklubi

Uinti

Järvenpää

Järvenpään Voimailijat

Paini

Kaarina

Sulkapalloseura Clear

Sulkapallo

Kaarina

Ura Basket

Koripallo

Kajaani

Kajaani Gymnastic

Kilpa-aerobic

Kajaani

Kajaanin Haka

Jalkapallo, perusliikunta

Kajaani

Kajaanin Juntta

Paini

Kajaani

Otanmäen-Vuolijoen

Seuraunioni

Perusliikunta

Kangasala

FC Kangasala

Jalkapallo

Kangasala

Kangasalan Urheilijat KU-68

Salibandy

Kankaanpää

Mailajuniorit

Pesäpallo

Kauhajoki

Tanssiurheiluseura Casino

Tanssi

Kauniainen

Grani Tennis

Tennis

Kemi

Kemin Lämärit

Taitoluistelu

Kemi

Veitsiluodon Kisa-Veikot

Yleisurheilu

Kemijärvi

Kemijärven Kiekko

Jääkiekko

Kempele

Ajax Sarkkiranta

Jalkapallo, pesäpallo

Kempele

Kempeleen Tennis

Tennis

Kerava

Blackbirds United

Salibandy

Kerava

Keravan Urheilijat

Hiihto, paini, yleisurheilu,

suunnistus, soutu

Kunta

Seuran nimi

Lajit

Tuki-

muoto

Koulu-/päivä-

hoitoyhteistyö

Kerava

Sandokai

Taido

Keuruu

KeuPa Hockey Team

Jääkiekko, taitoluistelu

Kirkkonummi

FC WILD

Jalkapallo

Kirkkonummi

Gladius Kirkkonummi

Uinti

Kirkkonummi

Masalan Kisa

Jalkapallo

Kirkkonummi

TanssiDans

Tanssi

Kitee

Kippon

Judo

Kitee

Kiteen Pallo -90

Pesäpallo

Kittilä

FC / SC Levi

Salibandy

Kokkola

Kokkolan Jymy

Tanssi, salibandy, voimailu,

voimistelu

Kolari

Kolarin Työväen Urheilijat

Jääkiekko

Kontiolahti

Kontiolahden Urheilijat

Hiihto, hiihtosuunnistus, pe-

rusliikunta

Kontiolahti

Lehmo Balls -96

Salibandy

Kontioniemi

Karelia Golf

Golf

Koski Tl

Kosken Kaiku

Lentopallo

Kotka

Karhulan Katajaiset

Yleisurheilu

Kotka

Kotkan Latu

Perusliikunta

Kouvola

Kouvolan Jenkkipallo

Amerikkalainen jalkapallo

Kouvola

Kouvolan Suunnistajat

Suunnistus

Kouvola

Kouvot

Koripallo

Kristiinan-kau-

punki

Kristiinan Urheilusukellus-

kerho Aquanaut

Sukellus

Kuopio

Kuopion Luisteluseura

Taitoluistelu

Kuopio

Kuopion Pursiseura

Purjehdus ja veneily

Kuopio

Kuopion Reipas

Yleisurheilu

Kuopio

Kuopion Reippaan

Voimistelijat

Voimistelu

Kuopio

Kuopion Tennisseura

Tennis

Kuopio

Petosen Nallet

Perusliikunta

Kuopio

Puijo Wolley Juniorit

Lentopallo

Kuopio

Puijon Hiihtoseura

Ampumahiihto

Kuopio

Tanssiseura J&V

Tanssi

Kuortane

Kuortaneen Kunto

Yleisurheilu

Lahti

CC Tailwind

Pyöräily

Lahti

Lahden Purjehdusseura

Purjehdus ja veneily

Lahti

Lahden Tanssiurheiluseura

Nick´s Dance Sport

Tanssi

Lappeenranta

Lappeenrannan judoseura

Kamiza

Judo

Lappeenranta

Lappeenrannan

Naisvoimistelijat

Voimistelu

Lappeenranta

Lappeenrannan Tennisseura

Tennis

Lappeenranta

Lauritsalan Visa

Ringette

Lavia

Lavian Kisa

Yleisurheilu

Lempäälä

Lempäälän Kisa

Yleisurheilu

Kunta

Seuran nimi

Lajit

Tuki-

muoto

Koulu-/päivä-

hoitoyhteistyö

Leppävirta

Leppävirran Viri

Yleisurheilu

Lieksa

Juniori-Hurtat

Jalkapallo, perusliikunta

Lieto

Littoisten Työväen Urheilijat

Lentopallo, jalkapallo, hiihto,

perusliikunta

Lieto

Voimistelu- ja urheiluseura

Liedon Luja

Yleisurheilu, hiihto,

perusliikunta

Lohja

Voimisteluklubi Lohja

Voimistelu, cheerleading,

parkour

Masku

Maskun Kataja

Yleisurheilu, lentopallo,

voimistelu

Mikkeli

Mikkelin alueen

harrasteliigat

Jalkapallo, salibandy,

jääkiekko, perusliikunta

Mikkeli

Mikkelin Kissat

Jalkapallo

Mikkeli

Mikkelin Uimaseura

Uinti

Mikkeli

NAVI

Suunnistus

Mikkeli

Urheiluseura Hatsina

Salibandy

Multia

Multian Naisvoimistelijat

Voimistelu

Muurame

Muuramen Syke

Voimistelu

Mäntsälä

Mäntsälän Jää-Tiikerit

Jääkiekko

Mäntsälä

Mäntsälän Urheilijat

Ammunta, hiihto, jalkapallo,

suunnistus, yleisurheilu

Mäntyharju

Mäntyharjun Virkistys

Jääkiekko

Naantali

Aurinko Golf

Golf

Nakkila

Nakkilan Vire

Keilailu, hiihto, yleisurheilu,

perusliikunta

Nokia

Boxing Club Nokia

Nyrkkeily

Nokia

Nokian Voimisteluseura

Voimistelu

Nurmes

Nurmeksen

Naisvoimistelijat

Perusliikunta

Nurmijärvi

Klaukkalan NMKY

Koripallo

Nurmijärvi

Voimistelu- ja urheiluseura

Perttulan Tähti

Lentopallo

Närpiö

Närpes Kraft Skidförening

Hiihto

Oulainen

Oulaisten Huima

Perusliikunta, palloilu, suun-

nistus, hiihto, yleisurheilu

Oulainen

Pyhäjokiseudun Latu

Luontoliikunta ja retkeily, pe-

rusliikunta

Oulu

Budoseura Oulun Musokai

Karate

Oulu

Haukiputaan Heitto

Ei mainittu

Oulu

Haukiputaan Pursiseura

Purjehdus ja veneily

Oulu

Kiimingin Urheilijat

Perusliikunta, suunnistus,

yleisurheilu, lentopallo,

pesäpallo, hiihto

Oulu

Oulun Kisko

Lentopallo

Oulu

Oulun Luistinseura

Jalkapallo

Oulu

Oulun Naisfutis

Jalkapallo

Oulu

Oulun Pyrintö

Yleisurheilu

Kunta

Seuran nimi

Lajit

Tuki-

muoto

Koulu-/päivä-

hoitoyhteistyö

Outokumpu

Outokummun Partio

Luontoliikunta ja retkeily, pe-

rusliikunta

Parainen

Pargas Idrottsförening

Jalkapallo

Parikkala

Parikkalan Urheilijat

Salibandy, voimailu, jalka-

pallo, pesäpallo, hiihto, yleis-

urheilu, lentopallo

Pieksämäki

Pieksämäen

Tanssiurheiluseura

Tanssi

Pieksämäki

Pieksän Kuutit

Uinti

Pori

Noormarkun Nopsa

Yleisurheilu, hiihto

Pori

Pori Lentis

Lentopallo, yleisurheilu, voi-

mistelu

Pori

Porin Salibandyseura

Salibandy

Pori

Porin Shotokan Karate Dojo

Karate

Porvoo

Borgå Akilles – Porvoon

Akilles

Käsipallo

Porvoo

Porvoon Nyrkkeilyseura

Nyrkkeily

Porvoo

Porvoon Salibandyseura

Salibandy

Porvoo

Porvoon Shirokawa

Judo

Porvoo

Porvoon Urheilijat

Yleisurheilu

Pälkäne

Kaukkalan Ratsastajat

Ratsastus

Raasepori

HC Grann

Ratsastus

Raisio

Raisio Futis

Jalkapallo

Raisio

Raision Jumpparit

Perusliikunta, toiminnallinen

harjoittelu

Rauma

Fudoshin Rauma

Judo

Rauma

Lapin Salama

Yleisurheilu, salibandy,

lentopallo, perusliikunta

Rauma

Pallo-Iirot

Jalkapallo

Rauma

Rauman Latu

Luontoliikunta ja retkeily, pe-

rusliikunta

Rauma

Rauman Lukko

Jääkiekko

Rauma

Rauman Uimaseura

Uinti

Riihimäki

Riihimäen Kehä-Ketut

Nyrkkeily

Riihimäki

Riihimäen Palloseura RIPS

Jalkapallo

Riihmäki

Riihimäen Judoseura

Judo

Ristijärvi

Voimistelu- ja urheiluseura

Ristijärven Pyry

Hiihto

Rovaniemi

Koyama

Judo

Rovaniemi

Ounasvaaran Hiihtoseura

Hiihto, suunnistus

Rovaniemi

Rovaniemen Invalidit

Salibandy

Rovaniemi

Rovaniemen

Verkkopalloseura

Tennis

Rovaniemi

RSB-Team

Salibandy

Rovaniemi

Swimming Club Rovaniemi

Uinti

Kunta

Seuran nimi

Lajit

Tuki-

muoto

Koulu-/päivä-

hoitoyhteistyö

Ruokolahti

Ruokolahden Raju

Perusliikunta, yleisurheilu,

hiihto, seikkailu-urheilu,

triathlon

Salo

Salon Viesti

Lentopallo

Sastamala

Voimistelu- ja urheiluseura

Kiikoisten Kirma

Yleisurheilu, perusliikunta

Sauvo

Sauvon Urheilijat

Lentopallo, pesäpallo

Savonlinna

Kerimäen Liikuntanaiset

Perusliikunta

Savonlinna

Savonlinnan Tanssiseura

SaTsa

Tanssi

Seinäjoki

Etelä-Pohjanmaan Icehearts

Pesäpallo

Seinäjoki

Rasti-Jussit

Suunnistus

Seinäjoki

Seinäjoen Hiihtoseura /

ampumahiihto

Ampumahiihto

Seinäjoki

Seinäjoen Hiihtoseura /

mäkihyppy

Mäkihyppy

Seinäjoki

Seinäjoen Jalkapallokerho-

juniorit

Jalkapallo, perusliikunta

Seinäjoki

Seinäjoen Peliveljet

Salibandy

Seinäjoki

Seinäjoen Seudun Urheilijat

Yleisurheilu

Seinäjoki

Seinäjoen Taitoluistelijat

Taitoluistelu

Seinäjoki

S-kiekko juniorit (2)

Jääkiekko

Seinäjoki

Voimistelu- ja urheiluseura

Nurmon Jymy

Salibandy, lentopallo, pesä-

pallo, voimistelu, paini, hiih-

to, mäkihyppy, perusliikunta

Seinäjoki

Voimistelu- ja urheiluseura

Seinäjoen Sisu

Jalkapallo, perusliikunta,

luontoliikunta

Siilinjärvi

Tarinagolf

Golf

Sodankylä

Sodankylän Pallo

Jääkiekko, jalkapallo

Suonenjoki

Suonenjoen Kiekko-Karhut

Luistelu, salibandy

Tampere

Black Eagle Taekwondo

Taekwon-do

Tampere

DanceLine

Tanssi

Tampere

Ilves

Jalkapallo

Tampere

Keilailukerho Tupla

Keilailu

Tampere

Rantaperkiön Työväen-yh-

distyksen Voimistelu- ja Ur-

heiluseura Isku

Ei mainittu

Tampere

Takon Soutajat

Soutu, hiihto

Tampere

Tampereen Aikidoseura No-

zomi

Aikido

Tampere

Tampereen Pyrintö

Hiihto

Tampere

Tampereen Sisu

Voimistelu

Tampere

Tappara

Jääkiekko, taitoluistelu

Tampere

Tennis-Club Pyynikki

Tennis

Tampere

UtaSport

Perusliikunta

Tampere

Voimistelu- ja urheiluseura

Vehmaisten Urheilijat

Yleisurheilu, perusliikunta

Kunta

Seuran nimi

Lajit

Tuki-

muoto

Koulu-/päivä-

hoitoyhteistyö

Tarvasjoki

Tarvasjoen Urheilijat

Jääkiekko

Turku

DC Diamond

Tanssi

Turku

Floorball Club Turku

Salibandy

Turku

Hirvensalon Voimistelu- ja

Urheiluseura Heitto

Tanssi

Turku

Lacrosse Club Titans Turku

Lacrosse

Turku

TPS Salibandy

Salibandy

Turku

Turku-Pesis

Pesäpallo

Turku

Turun Ju-jutsuseura

Brasilian Ju-jutsu, Hokutoryu

Ju-jutsu, potkunyrkkeily

Turku

Turun Naisvoimistelijat

Voimistelu

Turku

Turun Pyrkivä

Voimistelu

Turku

Turun Seudun Nyrkkeilijät

Nyrkkeily, perusliikunta

Turku

Turun Suunnistajat

Suunnistus

Turku

Turun Urheiluliitto

Voimistelu

Turku

Turun Weikot / jalkapallo

Jalkapallo

Turku

Turun Weikot / keilailu

Keilailu

Turku

Voimistelu- ja urheiluseura

Turun Rientävä

Perusliikunta, tanssi,

salibandy

Tuusula

Spirit Shakin' Cheerleaders

Cheerleading

Tuusula

Tuusulan Luistelijat

Perusliikunta

Tuusula

Tuusulan Palloseura

Jalkapallo

Tuusula

Tuusulan Uimaseura

Uinti

Tuusula

Voimistelu- ja urheiluseura

Jokelan Kisa

Jalkapallo

Ulvila

Ulvilan Pesä-Veikot

Pesäpallo

Uusikaarlepyy

IF Nykarlebynejden

Perusliikunta

Uusikaupunki

UU-KOrihait

Koripallo

Vaasa

Idrottsföreningen

Kamraterna Vasa

Jalkapallo

Vaasa

Liikuntaseura Vaasa-tytöt

Voimistelu, tanssi,

perusliikunta

Vaasa

Vaasan Luistinkerho

Taitoluistelu

Vaasa

Vaasan Sportin Juniorit

Jääkiekko

Vaasa

Vaasan Suunnistajat

Suunnistus

Vaasa

Vaasan Uimaseura

Uinti

Vaasa

Voimistelu- ja urheiluseura

Vaasan Toverit

Paini, yleisurheilu

Valkeakoski

FC Haka Juniorit

Jalkapallo

Valkeakoski

Haka Gym

Voimistelu, hiihto, yleis-

urheilu, suunnistus, perus-

liikunta, koripallo

Valkeakoski

Tanssiseura Marimba

Tanssi

Valkeakoski

Valkeakosken Koskenpojat

Voimistelu

Valkeakoski

Valkeakosken Tennis

Tennis

Vantaa

Itä-Vantaan Urheilijat

Jalkapallo, salibandy,

perusliikunta

Kunta

Seuran nimi

Lajit

Tuki-

muoto

Koulu-/päivä-

hoitoyhteistyö

Vantaa

Koivukylän Palloseura

Jalkapallo

Vantaa

Simmis Wanda

Uinti

Vantaa

Sport Club Vantaa

Voimistelu

Vantaa

Tikkurilan Palloseura

Jalkapallo

Vantaa

VFT Vantaa

Salibandy, jalkapallo,

lentopallo, koripallo

Vantaa

Ylä-Tikkurilan Kipinä

Paini, nyrkkeily

Varkaus

Varkauden Tarmo

Taitoluistelu

Varkaus

WJK Juniorit

Jalkapallo

Vesilahti

Vesilahden Luonto ja Latu

Luontoliikunta ja retkeily

Vihti

Nummelan Palloseura

Jalkapallo

Vihti

Vihdin Taitoluistelijat

Taitoluistelu

Virrat

Virtain Kiekko-Karhut

Jääkiekko

Virrat

Virtain Urheilijat

Perusliikunta

Ylivieska

Ylivieskan Voimistelu ja

Liikunta

Voimistelu

Ylöjärvi

Uplakers taitoluistelu

Ylöjärvi

Taitoluistelu

Äänekoski

Voimistelu- ja urheiluseura

Suolahden Urho

Yleisurheilu, jääkiekko

Äänekoski

Äänekosken Voimistelu- ja

urheiluseura Huima

Jalkapallo, koripallo

LIITE 2 Asiantuntijahaastatteluiden runko, OKM

Haastateltavina: Sari Virta, Hannu Tolonen ja Jussi Saramo

Seuratoiminnan kehittämistuki 2013

Haastattelun pääteemat

Kati Lehtonen

LIKES-tutkimuskeskus

kati.lehtonen@likes.fi

1. Seuratuki 2013 taustat ja tavoitteet?

2. Seuratoiminnan kehittäminen kokonaisuudessaan osana liikuntakulttuurin kehit-

tämistä / kehittymistä: mitä mahdollisuuksia seuratoiminnan kehittämiseen on,

mitkä ovat halutut vaikutukset jne.?

Seuratuki osana liikunnan kansalaistoiminnan kehittämistä – mahdollisuudet ja

haasteet?

3. Seuratuen merkitys osana liikunnan kansalaistoiminnan rahoitusta nyt ja tulevai-

suudessa julkisen sektorin näkökulmasta? Esim. valtakunnalliset järjestöt vs. pai-

kallistaso?

LIITE 3 Liikuntajärjestökyselyn runko

Kysely seuratuen haku- ja jakoprosessista lajiliittojen ja muiden liikuntajärjestöjen

lausunnonantajille ja aluejärjestöjen seurakehittäjille.

Kyselyssä oli 17 kysymystä, joista 14:ään oli pakko vastata. Kysymyksistä viisi oli moni-

valintakysymyksiä, seitsemään vastattiin sanallisesti ja lisäksi viidelle väittämälle annet-

tiin numeerinen arvio asteikolla 1–5.

*) = Kysymykseen oli pakko vastata.

Perustiedot

- *Taustayhteisösi (monivalinta)

o [ ] Lajiliitto

o [ ] Aluejärjestö

o [ ] Muu järjestö, mikä?

- *Työntekijöiden määrä taustayhteisössäsi (monivalinta)

o [ ] 1

o [ ] 2—5

o [ ] 6—10

o [ ] 11—15

o [ ] Yli 15

- *Asemasi taustayhteisössäsi (monivalinta)

o [ ] Johtavassa asemassa (esim. toiminnanjohtaja, pääsihteeri, luotta-

mushenkilö…)

o [ ] Asiantuntija tai työntekijä (esim. alue-, harraste- tai nuorisopääl-

likkö, seurakehittäjä, sihteeri…)

- *Tittelisi (avovastaus)

- *Kuinka monta vuotta olet vastannut seuratuen haku- ja jakoprosessiin liitty-

vistä asioista työurasi aikana? (monivalinta)

o [ ] Alle vuoden

o [ ] 1—3 vuotta

o [ ] 4—6 vuotta

o [ ] Yli 6 vuotta

- *Oma arviosi perehtyneisyydestäsi seuratukeen (monivalinta)

o [ ] Heikko

o [ ] Kohtalainen

o [ ] Hyvä

o [ ] Erinomainen

Seuratuen haku- ja jakoprosessi

- Arvioi seuraavia väittämiä asteikolla 1—5 tai valitse kohta ”En osaa sanoa”. (1

= erittäin huono(t), 5 = erittäin hyvä(t).)

o *Seuratukeen liittyvä hakuprosessi oli vuosina 2013—2014…

o *Tiedotus seuratuen jako- ja hakuprosessista oli…

o *Seuratuen haku- ja jakoprosessin siirtyminen opetus- ja kulttuurimi-

nisteriölle oli ratkaisuna…

o *Liikuntajärjestöjen mahdollisuus vaikuttaa seuratuen haku- ja jako-

prosessiin oli…

o *Seuratuen jakokriteerit olivat mielestäni…

- Perustele ja kommentoi halutessasi vastauksiasi edelliseen kysymykseen.

(avovastaus)

- Vanhan ja uuden käytännön vertailu. Ennen vuotta 2013 opetus- ja kulttuu-

riministeriö myönsi seuratuen määrärahan urheilujärjestöille, jotka jakoivat

sen edelleen seuroille. Viime vuonna ministeriö jakoi tuen ensimmäistä kertaa

suoraan seuroille. Mitkä olivat vanhan systeemin hyvät ja huonot puolet? Mitä

hyvää ja huonoa on mielestäsi uudessa käytännössä? Jos työtehtäviisi ei kuu-

lunut seuratukeen liittyviä asioita ennen vuotta 2013, älä vastaa tähän kysy-

mykseen. (avovastaus)

Seurojen tukeminen

- *Millaista yhteistyötä teit tukea hakeneiden seurojen kanssa ennen hakua ja

hakuprosessin aikana? Miten taustayhteisönne informoi jäsenseuroja seura-

tuesta? (avovastaus)

- *Miten yhteistyö ja tukeminen on jatkunut seurojen kanssa hankekauden ai-

kana? (avovastaus)

- *Miten taustajärjestösi voisi osallistua tukea saaneista hankkeista kerättävien

seurantatietojen kokoamiseen? Millaisia ideoita sinulla on seurannan kehittä-

miselle? (avovastaus)

- Unohdimmeko kysyä jotain? Sana on vapaa! (avovastaus)

LIITE 4 Erityisseurattavat seuratukihankkeet

Aktiivinen Espoo / perusliikunta: Yhdistys järjestää ja koordinoi monilajisia iltapäiväkerhoja,

joita pidetään heti koulupäivän päättymisen jälkeen. Osallistujalla on mahdollisuus valita, kuinka

monena päivänä toimintaan osallistuu. Myös maksut määräytyvät sen mukaan, kuinka usein ker-

hoissa käy. Kerhoja ohjaavat paikallisten urheiluseurojen toimijat.

Blackbirds United / salibandy, Kerava: Tuen avulla on voitu palkata valmennuspäällikkö, joka

on toiminnanjohtajan ohella toinen päätoiminen työntekijä seurassa. Seuratuen kautta kehite-

tään valmennustoimintaa. Päätavoitteina on yhtenäistää ison seuran (50 joukkuetta) valmennus-

linja ja kehittää seuran sisäistä koulutusta.

Fudoshin Rauma / judo: Tuen avulla on tarkoitus palkata seuralle työntekijä ja kehittää ole-

massa olevaa toimintaa monipuolisesti. Myöhempinä hankevuosina työntekijä on tarkoitus pal-

kata kokopäiväisesti. Seuralla on monipuolista toimintaa ja esimerkiksi varainhankintaa judo-

synttäreiden avulla.

East Side Sailing Team / purjehdus, Helsinki: East Side Sailing Team on Itä-Helsingin alueen

purjehdusseurojen yhteenliittymä, joka perustettiin keväällä 2013. Yhdistys koordinoi eri pur-

jehdusseurojen yhteistoimintaa ja vastaa mm. taloudesta. Toiminnan tavoitteena on koota eri

seuroissa hajanaisesti toimivia ryhmiä yhteen ja saada sitä kautta isompi harrastajavolyymi yh-

teisharjoituksiin. Seuratuki mahdollisti jo käynnissä olleen toiminnan laajentamisen.

FC Kangasala / jalkapallo: Seuraan on palkattu tuen avulla työntekijä, jonka tehtävänä on ke-

hittää seuran valmennustoimintaa ja luoda yhtenäinen valmennuslinja. Palkatun työntekijän

avulla halutaan myös laajentaa seuran toimintaa paikallisesti ja saada lisää harrastajia.

Heinolan Isku / yleisseura: Seuran tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä

eri lajijaostojen kesken. Hankkeessa toimenpiteinä ovat esim. seurahallinnon ja viestinnän kehit-

täminen ja yhtenäistäminen sekä ohjaaja- ja valmentajatoimintaan panostaminen. Seuran toi-

minta halutaan ulottaa myöhemmässä vaiheessa koskemaan koko Heinolaa esim. kouluyhteis-

työtä kehittämällä.

Hyvinkään Slalom-seura Sukkula: Hankkeen tavoitteena on luoda seuraan pysyvä valmennus-

järjestelmä, joka mahdollistaa nuorten alppihiihtäjien kehittymisen aina kansainväliselle tasolle

asti. Valmennuksen kohderyhmänä ovat 11–15-vuotiaat lapset ja nuoret. Hankkeen avulla moni-

puolistetaan harjoittelua, lisätään harjoitusmäärää ja kehitetään uusia yhteistyömalleja esim. ur-

heiluakatemioiden ja seurojen välille.

Ilmajoen Kisailijat / paini: Seuratuella on palkattu puolipäiväinen juniorivalmentaja. Ilmajoen

Kisailijat on yleisseura, mutta juniorivalmentajan työnsisällöksi rajattiin jo hakuvaiheessa junio-

ripainijoiden valmennukseen liittyvät tehtävät. Toiminnan tavoitteena on parantaa junioripai-

nijoiden harjoittelu- ja menestysmahdollisuuksia; palkkaus mahdollistaa valmentajan läsnäolon

esimerkiksi kilpailumatkoilla ja urheiluakatemiatoimintaan liittyvissä harjoituksissa.

JKL SB / lumilautailu, Jyväskylä: Seura sai pienen toiminnallisen tuen, jonka avulla oli tarkoitus

järjestää harjoituksia lähiliikuntaperiaatteen mukaisesti ympäri kaupunkia. Seuralla on jäsenil-

leen myös trampoliiniharjoitteluvuoroja ja audiovisuaalista kalustoa omatoimisen harjoittelun

edistämiseksi.

Joen Juju & FC Hertta / jalkapallo ja lentopallo, Joensuu: Lentopalloseura Joen Juju ja jalka-

palloseura FC Hertta palkkasivat tuen avulla yhteisen seurakoordinaattorin. Yhteispalkkaus näh-

tiin järkevänä vaihtoehtona: miksi tehdä kaikki kaksinkertaisesti? Tarkoituksena on kehittää

seuroja yleisesti, saada hallintoa kustannustehokkaammaksi, löytää uusia varainhankinnan kei-

noja ja sitä kautta alentaa lasten ja nuorten harrastuskustannuksia.

Kajaanin Haka / jalkapallo: Tuen avulla järjestetään iltapäivätoimintaa lähikouluilla. Hank-

keessa on huomio vähävaraisten liikunnan mahdollistamisessa ja matalan kynnyksen harrasta-

misessa. Myös seuran sisäistä koulutusta kehitetään ja luodaan uutta ”Haka-mallia” ohjaamisen

pohjaksi.

Kiimingin Urheilijat / yleisseura: Saadulla tuella järjestetään uudenlaista toimintaa lapsille lii-

kuntakalenterin avulla. Hankkeessa keskitytään monipuoliseen liikuntatarjontaan ja seuran ylei-

seen kehittämiseen.

Koyama / judo, Rovaniemi: Tuen avulla seuraan on palkattu kaksi osa-aikaista työntekijää,

mikä on mahdollistanut muiden seuratoimijoiden keskittymisen toiminnan kehittämiseen arjen

pyörittämisen sijaan. Seuralla on tavoitteena kehittyä voimakkaasti sekä toiminnallisesti että hal-

linnollisesti.

Kuopion Reipas / yleisurheilu: Seuraan on palkattu tuen avulla työntekijä valmennuspuolelle.

Hankkeessa on paljon myös toiminnallisia tavoitteita, kuten seuratoiminnan linjaaminen, val-

mentajien sisäisen koulutuksen kehittäminen ja urheilijan polun kehittäminen.

Lappeenrannan Naisvoimistelijat / voimistelu: Hankkeen avulla pyritään lisäämään harrasta-

jamääriä sekä kehittämään koulutusta ja olosuhteita sekä nuorten osallistumista seuratoimin-

taan eri rooleissa. Hankeraha on tarkoitus kohdentaa ohjaajapalkkioihin ja koulutuksiin. Toimin-

ta hankkeessa on pääasiassa olemassa olevan toiminnan kehittämistä ja laajentamista.

Lasten Liikunnan Tuki / monta lajia, Hämeenlinna: Hankkeessa pyritään järjestämään Hä-

meenlinnan eri aluekeskuksiin harrastustoimintaa, johon voivat osallistua sekä lapset että van-

hemmat. Toiminta pohjautuu kaupungin lapsiperheiden Zapway-monituottajamalliin, joka

pohjautuu urheiluseurojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lasten Liikunnan Tuki vastaa mm.

toiminnan sisällön suunnittelusta, toteutuksesta ja taloudesta. Hämeenlinnan kaupunki vastaa

Zapway-mallin jatkumisesta ja kehittymisestä.

Mikkelin Alueen Harrasteliigat / yleisseura: Seuran tarkoituksena on organisoida lähiliikun-

taa harrastusmielessä. Konsepti on uudenlainen tapa tehdä seuratoimintaa. Tuen avulla on pal-

kattu työntekijä seuran sisältä. Tavoitteissa on lasten ja nuorten toiminnan laajentaminen. Myös

monilajista kerhoa on pohdittu.

Oulun Luistinseura / jalkapallo: Seuraan on palkattu juniorikoordinaattori. Hankkeessa on lä-

hiliikunta- ja harrastepainotus, ja seura järjestää esimerkiksi kaupunginosatoimintaa. Tavoit-

teina hankkeessa on myös vapaaehtoistoiminnan, varainhankinnan ja nuorten seuratoiminnan

kehittäminen.

Outokummun Partio / yleisseura: Seura on järjestänyt tuen avulla perheliikuntatapahtumia

kerran kuukaudessa. Hankkeessa tehdään yhteistyötä kaupungin ja muiden seurojen kanssa. Ta-

voitteena on vakiinnuttaa toiminta tulevina vuosina ilman ulkopuolista tukea.

Parkour Oppimiskeskus / parkour, Jyväskylä ja muu Suomi: Seuratuen avulla on palkattu

projektikoordinaattori kehittämään seuran toimintaa. Parkour Akatemia toimii usealla paikka-

kunnalla, mikä mahdollistaa kevyen hallinnon ja laaja-alaisen kehittämisprosessin.

Porvoon SB / salibandy: Hankkeen tavoitteena on kehittää nuorten (n. 17–18-vuotiaat) harras-

tustoimintaa seuran tavoitteiden mukaisesti niin, että jokaiselle pelaajalle on mahdollista tarjota

liikuntamahdollisuus eri ikäluokissa kehitystasosta, sukupuolesta ja iästä riippumatta. Kehittä-

mistuen avulla on palkattu kaksi valmentajaa, jotka huolehtivat harrasteryhmien vetämisestä.

Mukana oleville nuorille tarjotaan myös mahdollisuutta osallistua valmentajakoulutukseen. Kou-

lutuksen käytyään nuori sitoutuu nuorempien ryhmien valmennustoimintaan.

Raision Jumpparit / voimistelu, perusliikunta ja toiminnallinen harjoittelu: Tarkoituksena

oli kokopäiväistää seuran osa-aikainen toiminnanjohtaja. Lisäksi hankkeeseen on kuulunut toi-

minnallista kehittämistä. Seura on järjestänyt iltatoimintana jumpparyhmiä tarkoituksenaan

houkutella mukaan etenkin vähän liikkuvia. Tärkeää toiminnassa on edullisuus. Tavoitteena on

jatkossa järjestää tunnit iltapäivisin koulun jälkeen. Toiveissa on myös järjestää esimerkiksi ra-

vintokoulutusta.

SBS Pori / salibandy: Seuratuen avulla on palkattu päätoiminen toiminnanjohtaja. Tavoitteena

on laajentaa palkatun työntekijän avulla seuran toimintaa Äiti-ryhmiin sekä Kyläsalibandy-toi-

mintaan. Äiti-ryhmät on kohdennettu hiljattain synnyttäneille äideille. Ryhmien toimintaan ovat

sitoutuneet Satakunnan Sairaanhoitopiiri, Diakonia-Ammattikorkeakoulu, Kuntokeskus Puls ja

jalkapalloseura Musan Salamat ry. Kyläsalibandytoiminnassa tavoitteena on järjestää kerhoja

ympäri Poria, jolloin liikuntamahdollisuus olisi lähellä lapsia ja nuoria.

Takon Soutajat ja Ylöjärven Ryhti / hiihto ja soutu, Tampere ja Ylöjärvi: Seuratuen avulla on

palkattu yhteinen nuorisovalmentaja kahteen urheiluseuraan. Lajit on tarkoituksellisesti valittu

niin, että niitä harrastetaan eri vuodenaikoina. Tavoitteena on, että seuroissa olevat nuoret kävi-

sivät kummankin lajin harjoituksissa, jolloin liikkuminen monipuolistuisi ja toimintaa olisi ym-

päri vuoden.

Tapiolan Honka / koripallo, Espoo: Seuraan on palkattu kolme uutta työntekijää syksyllä 2013.

Hankkeen kehittämiskohteena on erityisesti harrastepuoli.

TPS Salibandy / salibandy, Turku: Seuraan on palkattu tuen avulla uusi työntekijä. Toiminnal-

lisina kohteina hankkeessa on lähiliikunta ja kerhotoiminta. Päätavoite on jäsenmäärän kasvat-

taminen ja sitä kautta toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Vaasan Sportin juniorit / jääkiekko, Vaasa: Seura on erikoistunut juniorijääkiekkoon (alle 18-

vuotiaat) ja linjannut itsensä aktiivisten kilpakiekkoilijoiden seuraksi. Hankkeen tavoitteena on

saada eri teemojen ympärille seuran eri-ikäisille junioreille viikoittain lisää harjoitusaikaa. Yli-

määräisissä yhteisharjoituksissa (”Tehojää”) keskitytään pelaamisen ja harjoittelun eri osa-aluei-

siin, ja osallistuminen on vapaaehtoista. Toiminta on ollut käynnissä ennen tukirahoitusta, mutta

tuki mahdollisti toiminnan laajentamisen.

Vaasa-Tytöt / voimistelu: Hankkeen tavoitteena on järjestää Vaasan eri kaupunginosissa toimi-

ville 5–6 koululle liikuntaryhmiä, jotka toimivat kerran viikossa. Hanketuki kohdistuu pääosin

ohjaajien palkkaamiseen. Kouluilla järjestettävien liikuntaryhmien tavoitteena on tuoda liikunta

lähelle lapsia ja nuoria niin, että liikuntapaikat ovat tuttuja ja ne ovat lähellä kotia/koulua.

Ylä-Tikkurilan Kipinä / paini, Vantaa: Ylä-Tikkurilan Kipinään on palkattu tuen avulla osa-ai-

kainen seuratyöntekijä. Seuran hallintoa on kehitetty pitkäjänteisesti ja seuratuen avulla kehittä-

minen jatkuu edelleen. Hankkeessa panostetaan maahanmuuttajien toimintaan.

LIITE 5 Seurahaastatteluiden runko

Haastattelurunko/erityisseurattavat seuratukihankkeet.

Seuratoiminnan kehittämistuki 2013

Kati Lehtonen ja Johanna Paukku, LIKES-tutkimuskeskus

kati.lehtonen@likes.fi

johanna.paukku@likes.fi

Hankehaastattelujen teemat:

1. Hakuprosessin toimivuus:

- Miksi tukea päätettiin hakea?

- Oliko tukea helppo hakea? Mistä tietoa saatiin?

- Hakukriteerit suhteessa oman seuran/yhdistyksen toiminnan tavoitteisiin?

2. Hankkeen toteutus syksyllä 2013:

- Hankkeen tavoitteet?

- Mitä on tehty, missä on onnistuttu, mitkä asiat vaativat kehittämistä?

- Yhteistyö lajiliiton, aluejärjestön tai muiden järjestöjen kanssa: onko hanketta

valmistellessa tai hankkeen aikana tehty yhteistyötä em. tahojen kanssa? Yh-

teistyö em. tahojen kanssa yleensä?

3. Harrastamisen hinta:

- Mistä harrastuskustannukset koostuvat omassa lajissa/yhdistyksen toimin-

nassa?

- Paljonko harrastaminen maksaa?

- Koetaanko harrastamisen hinta liian korkeaksi seurassa, onko tarvetta tehdä

muutoksia?

ResearchGate has not been able to resolve any citations for this publication.

Uptake and effectiveness of the Children's Fitness Tax Credit in Canada: The rich get richer

Article

Full-text available

Jun 2010
BMC PUBLIC HEALTH

The Government of Canada implemented a Children's Fitness Tax Credit (CFTC) in 2007 which allows a non-refundable tax credit of up to $500 to register a child in an eligible physical activity (PA) program. The purposes of this study were to assess whether the awareness, uptake, and perceived effectiveness of this tax credit varied by household income among Canadian parents. An internet-based panel survey was conducted in March 2009 with a representative sample of 2135 Canadians. Of those, parents with children aged 2 to 18 years of age (n = 1004) were asked if their child was involved in organized PA programs (including dance and sports), the associated costs to register their child in these programs, awareness of the CFTC, if they had claimed the CFTC for the tax year 2007, and whether they planned to claim it in the upcoming year. Parents were also asked if they believed the CFTC has lead to their child being more involved in PA programs. Among parents, 54.4% stated their child was in organized PA and 55.5% were aware of the CFTC. Parents in the lowest income quartile were significantly less aware and less likely to claim the CFTC than other income groups. Among parents who had claimed the CFTC, few (15.6%) believed it had increased their child's participation in PA programs. More than half of Canadian parents with children have claimed the CFTC. However, the tax credit appears to benefit the wealthier families in Canada.

Hiipuva liikunta nuoruusiässä. Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla 1986-2010

Jan 2013

T Aira
L Kannas
J Tynjälä
J Villberg
S Kokko

Aira, T., Kannas, L., Tynjälä, J., Villberg, J. & Kokko, S. 2013. Hiipuva liikunta nuoruusiässä. Drop off -ilmiön aikatrendejä ja kansainvälistä vertailua WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC-Study) aineistoilla 1986-2010. Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen julkaisuja 5. Jyväskylän yliopisto.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma

Jan 2011

Hallitusohjelma 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. www.valtioneuvosto .fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf. Viitattu 26.2.2014.

Urheiluseurat kunniaan. Liikunnan ja urheilun rahoituksen painopisteeksi perustaso-lapset ja nuoret

Jan 2014

T Hossain
K Suortti
M Kallio

Hossain, T., Suortti, K. & Kallio, M. 2014. Urheiluseurat kunniaan. Liikunnan ja urheilun rahoituksen painopisteeksi perustaso-lapset ja nuoret. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:7.

Seuratoiminnan ja lajiliittojen kehittämistukihankkeet 2004-2008. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 218

Jan 2008

K Lehtonen

Lehtonen, K. 2008. Seuratoiminnan ja lajiliittojen kehittämistukihankkeet 2004-2008. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 218.

Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999-2011. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:2, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 253

Jan 2012

K Lehtonen

Lehtonen, K. 2012. Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999-2011. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:2, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 253.

Seuratukipaikkakunnat-kartta

Jan 2014

J Paukku

Paukku, J. 2014. Seuratukipaikkakunnat-kartta. https://mapsengine.google.com/map/edit ?gmp=msp&mid=zaRyzy1eKLTA.kzRMI6TkprYE. Viitattu 12.2.2014.

Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista. Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja

Jan 2014
5

K Puronaho

Puronaho, K. 2014. Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista. Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:5.

Kunnat ja maakunnat. www.suomi.fi/suomifi/suomi

Jan 2014

Suomi
Fi

Suomi.fi 2014. Kunnat ja maakunnat. www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat /kunnat_ja_kunnallishallinto/kunnat_ja_maakunnat/. Viitattu 11.2.2014.

Avustukset veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen

Jan 2012

Valtiontalouden

Valtiontalouden tarkastusvirasto 2012. Valtiontalouden tarkastusviraston laillisuustarkastuskertomus 2012. Avustukset veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 14/2012. www.vtv.fi/files/3168/VTV_14 _2012_NETTI.pdf. Viitattu 26.2.2014.

Seuratuki 2013 Haku-ja jakoprosessin arviointi

Abstract and Figures

Recommended publications

2712-Seuratuen jako vuosina 2013-2017 tiivistelma

Creating new sport policy

Creating new sport policy – The Case of Finnish Schools on the Move program.

Lapin Liikunta Barents Urheilun koordinoijana