Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche. Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for
... [Show full abstract] interlibrary loans. Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä Tutkimuskohteena on Ranskan naisten äänioikeuskeskustelut vuosina 1919 ja 1922. Vuonna 1919 Ranskan parlamentin alahuone hyväksyi äänin 329-95 ehdotuksen, että Ranskan naiset saisivat äänestää ja olla ehdokkaina. Vuonna 1922 parlamentin ylähuone, senaatti, esti lakiehdotuksen äänin 159-134. Ranskassa naiset saivat äänioikeuden vasta de Gaullen pakolaishallituksen päätöksellä vuonna 1944 ja pääsivät äänestämään ensimmäistä kertaa kunnallisvaaleissa 1945. Äänioikeusasia oli Ranskan parlamentissa esillä monta kertaa sotien välisenä aikana, mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen naisilla olisi ollut todellinen mahdollisuus saada äänioikeus juuri alahuoneen puolustavan äänestystuloksen ja kansainvälisen naisasialiikehdinnän takia. Äänioikeus ei sittenkään toteutunut. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten äänioikeutta puolustavat naisasialiikkeet argumentoivat äänioikeusasiaa. Tutkimusmateriaalina on käytetty kolmea lehteä. La Française, La Voix des Femmes ja L'Ouvrière. Kvalitatiivisen tekstianalyysin avulla selvisi kolme pääteemaa, jotka vaikuttivat lehtien argumentointiin: ensimmäinen maailmansota, naisen hoivarooli ja äitiys sekä kansainvälinen vertailu. La Française -lehti oli porvarillinen naisasialehti. La Voix des Femmes oli sosialistinen ja pasifistinen. L'Ouvrière oli kommunistilehti. Tutkimuksessa tarkastellaan näiden lehtien eroja ja yhdenmukaisuutta argumentoinnissa. Porrvarilehtien teksteissä ei haluttu naisen ja miehen tasa-arvoa, vaan haluttiin säilyttää sukupuolierot. La Voix des femmes nosti naisen miehen yläpuolelle, koska nainen äitinä oli luonnollinen rauhanlähettiläs. L'Ouvrière halusi kommunistisen yhteiskuntamallin mukaan koko järjestelmän muutosta: naisten äänioikeusasialla ei ollut niin väliä.